Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
En minäkään, metsänhoidosta on havaintoja. Uudistaminen magiaa.
Koivusta tulee huono hienijakoisella maalla, kuivuus koittelee.
Mites toi hybridihaapa?
E-puun kavatuksessakin kannattaa pyrkiä mahdollisimman suuren tuotokseen. Kiertoaika lyhyt (30 v?).
Leppä, haapa, koivu puulajeina. 2 raivuuta-päätehakkuu.
Uudistaminen jälleen lehtipuulle/kuuselle.
Oleellisin eli metsämaa ainakin pysyy kunnossa ja viljelykuusikkoon verrattuna e-puulla saa kaksi päätehakkuu tiliä.
Tässäkin kannattaa kekityyä vain päävaltapuiden kasvattamiseen, metsiä kierrellessä huomaa että lehtipuu pusikot kasvaa tiheänäkin hyvin. Mutta puuston pitää olla ehdottomasti päävaltapuita.
Jokaista metsikköä voi tietysti kasvattaa eri tyylillä, energia kuvio, järeä valiotukkipuu kuvio, huonolaatuinen kuitupuukuvio jne.
Yhdistelee eri kasvatusmalleja metsätilalla. Nythän siihen kohta on vapaus.
Hop, hop.
Tässä hirvittävässä e-puu/kuitupuukaupassa kannattaa jo hieman jarrutella meininkiä.
E-puu röykkiöt ja kuitupuu kasat ovat vain metsänhoidon sivutuote. Kannattaa muistaa että kaikki toimenpiteet tehdään päätehakkuu puuston hyväksi.
Rehevällä maalla 1200 r/ha saavuttaa tukkipuun koon, lisänä nuo pystykarsitut mä/r-koivu valiorungot.
On korjuu yrittäjien kiduttamista ja metsän vaurioittamista tuoda isot koneet mylläämään hennot juuristot ja vaurioittamaan teknistä laatua.
Pitkä on metsänhoidon tie…
Tavoitteena siis vain tukkipuu, mitkä ei täytä mitta ja laatuvaatimuksia pois.
Nimimerkillä ”jatkuva raivaus”.
Arvonnousulisä, napsii vain kuitupuut pois. Mittasaksit käyttöön, jos mitat ei riitä kuitupuuksi/polttopuuksi.
Kyllä sijoitusmetsätilan osalta metsänvartija on myyntiä ajatellut.
Kasvut vain ovat niin hyviä ettei mistään saa vastaavaa tuotto %. Lisäksi arvokasvua on tulossa lähivuosina, kuitupuut ovat siirtymässä tukkipuiksi.
Puuston arvo kohoaa huimasti kun tukkipuun mitat ja laatu kriteriit täyttyvät.
Apuharvennuksissa poistetaan siis alamitat ja huonorunkoiset. Viljelymetsät ovat lisäksi niin harvoja ettei väljennyshakkuita kannata edes tehdä, pinotavara-ainespuu pois ja lannoitus.
Suurta hirvieläin kantaa ylläpidetään kriisi aikoja ajatellen.
Maahan ei tarvitse tuoda mitään, ruokaa löytyy jos on tarvis.
(Everstin evp horinoita saunakammarissa v. 2006)
Laho tulee koneellisesta korjuusta/tai metsämaassa jo valmiit ainekset.
Viljelykuusikon koneellinen harvennus on aika riskipeliä.
Pintajuuristo, lumen vähyys, näkyväisyys lähes 0 (pimeys, oksaisuus) aiheuttaa tuhot. Oksia tosin tulee paljon maan suojaksi.
Jos rungot pystyisi leimaamaan fluorisoivalla sprayllä ja kaatamaan ajourilta kauinpana olevat rungot tulos paranisi jo huomattavasti.
Opiskeluaikana metsänvartija tutustui viljelykuusikkoon johon oli tehty seuraavat toimenpiteet; viljely, taimistonhoito, 1-harvennus vinssi+pikku traktori korjuukalustolla. R-luku 1100, ikä 55 v, ppa 55, m3 550 m3/ha. Näihin lukuihin kannattaa pyrkiä, ensiharvennus raivurilla. Täystiheitä, lahottomia hyvän tuloksen tuovia viljelykuusikoita.