Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,315)
  • metsänvartija

    Hintataso on aina huono, pääomaa ei mm. sijoittamiseen saa ollenkaan.

    Taimesta tukkipuuksi ja risusavotoin.

    metsänvartija

    Metsänvartija tekee vain työnsä ja saa siitä palkkansa.

    Omistajat hyväksyvät pitkän kasvatuksen linjan.

    Metsätila sijoituskohteena on jo eri asia, tila ostetaan, laitetaan kuntoon ja sitten myydään.

    metsänvartija

    3 raivausta, viimeisellä hoidetaan se jäänne, ensiharvennus.

    Runkoluku ohjeena 1200/ha.

    Yhden koneellisen harvennuksen voi tehdä, saanto sitä oikeaa, tukkia/ilman harvennusta päätehakkuuseen.

    metsänvartija

    Vuosittain pitäsi olla 200.000 ha hodettuna tulevaisuutta varten. Hakkuut Suomessa nyt 50.milj m3, tuolta alalta löytyisi se puumäärä.

    Eli n. puolet metsäpinta-alasta pitäisi olla tehokkaan tuotannon alla. 70 vuoden kiertoajalla se tarkoittaa 14 miljoonaa hehtaaria. 6 miljoonaa jäisi oman onnensa nojaan.

    metsänvartija

    Ei ainakaan metsänvartijan hoitoalueella.

    Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, kasvut huipussaan.

    Kaskitalouden aikaiset metsät hakattu ja uudistettu (mäntyä rehevälle maalle..?) Vajaatuottoiset lepikot kuusikoiksi, pellot koivikoiksi.

    Rahaa on tullut kaskimetsistä, lannotetta riittää kun avohakkuun jälkeen oksat/neulaset, lehtipuun lehdet ja raivausjäte pitävät maan tuottokunnossa.

    Ensimmäiset avohakkuut ja vajaatuottoisten metsien viljelyt on tehty 1960-luvulla. Sen jälkeen uusia viljelymetsiä on tullut yhä enemmän.

    Tukkipuuta rupeaa tulemaan hakkuun piiriin 2020-luvulla, pitkäjänteinen määrätietoinen työ tuo tuloksia siitäkin eteenpäin.

    Metsänhoitorästit on Suomessa valtavat, riittääkö nykyinen hoitomäärä tyydyttämään teollisuuden tarpeen, siinä onkin hyvä kysymys. Saa metsämatemaatikot työtä.

    Uusi metsälaki on rappion laki. Taimistojen perkaus kuviolla joilla työ myöskin tuottaa olisi pitänyt säätää pakolliseksi. Tämä takaisi tukkipuun (ja muidenkin puutavara lajien saannon tulevaisuudessa).

    Metsänhoito on niin pitkäjänteistä työtä jossa useimmilta loppuu ymmärrys ennenkuin on edes päästy alkuun.

    Syynä metsänhoitomäärien valtavaan määrään on itse aiheutettu kustannuskriisi, sen ovat aiheuttaneet särkisilmäiset poliitikot.

    metsänvartija

    Aisaus kannattaa että kuivuu. Jos saa polttopuuksi niin siitä vaan, vaikka ihan palstalle tulipuiksi.

    Ensiharvennukset on ihme jäänne jota silti harjoitetaan.

    metsänvartija

    Raivattavan puuston maximi läpimitta kulkee kuitupuun mitoissa.

    Oikeassa ja kovassa raivuussa saa kuitupuukin kyytiä. Järeät huonorunkoiset saa poistaa myös.

    Metsiköstä pitää löytää tukkipuut ja konemiehet avohakkuille.

    metsänvartija

    UPM:n Bonvesta myy metsätiloja, helpoin tie ”myyjäksi on ostaa UPM;ää pörssistä. Nyt hinta tosin suolainen 12,26.

    Kesällä UPM:ää oli myynnissä vähä päälle 7 ecuu. Rapiat 5 ecuu/osake voitolla. 0,6 Ecun osingolla tuotto parempi kuin metsäliitolta, osingoissa käy sitten verottaja.

    metsänvartija

    Pienen metsätilan osto kiinnostaa mutta sopivaa ei löydy millään.

    Viljelykuusikoita 60/70-luvuilta, niitä jos löytäisi niin kannattaisi ostaa.

    metsänvartija

    Se hintataso mikä täällä näkyy on hintaa osoittava.

    Isoista leimikoista pitää saada hyvä hinta. Kun puuta myydään metsänvartija kerää ison kokonaisuuden, sen jälkeen pystyy keskittymään uudostamiseen ja metsänhoitoon.

    Kaupan jakaminen kahdelle vuodelle maksujen kanssa antaa +1 vuoden varausten osalta.

    Korkotason ollessa hyvä kannattaa alvit sijoittaa 14 kuukaudeksi korkoa tuottamaan.

    Syksyllä havutukista sai 55 ecun tarjouksen, leimikko tosin pieni, 500m3.

    Tavoitehinta on havutukille 70 €, sen jos saa niin kauppa on selvä.

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,315)