Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Y.Vuokilan pitkä ja hikinen tie. Tasaikäisiä ja täystiheitä viljelymetsiä.
Kyllähän se hiki valuu kun hoidetaan viljelymetsätaloutta, rotikat syö ja helle paahtaa.
City metsänomistajilta puuttuu kaikki olennainen, tieto ja taito.
Tälläinen jatkuva kasvatus sopii tosiaankin city ihmiselle. Ei voivottelua sängyssä illalla.
Metsänvartijalla on raivaaja perinne geeneissä. Hirvittävistä metsänhoitorästeistä homma lähti aikoinaan alkuun. Käytettyjen moottorisaha ketjujen määrä tuvan seinällä ja aitan hirsien rakosiin laitetut raivaussahan terät kertovat että bensaa on palanut ja paljon.
Samaa kertoo kasvutkin, viljelymetsätalouden tuotto on lähtenyt käyntiin.
Metsänhoitoon liittyy se raivaajaluonne, metsässä olemisen ihanuus ja raukeus iltaisin. Varsinkin syyspimeillä se kruunautuu. Kuuma sauna ja metsän kylmää taikajuomaa.
Tuo ekologinen särki ym lannoitus on ihan hyvä jos siihen pystyy.
Uudistusalat ovat niin isoja ettei energia aina riitä. Pottitaimille (kuusi) voi tehdä lapiolla hieman isomman istutusalan ja ripotella sinne hyvää kasvuainesta.
Metsänvartijakin teki metsänhoidossaan ”ketunlenkin”.
Metsäopiston ”pakkopulla” opetuksesta irti päästyään, kiitos teknologian, pääsin tutustumaan vanhaan metsäoppiin.
Luonnonmukainen metsänhoito sopii metsänvartijalle. Metsää hoidetaan niinkuin luontokin. Luonto leimaa ja metsänvartija hoitaa ”leimatut” rungot polttopuuksi.
Ainut asia on korjuun järjestäminen. Hevosajasta ei ole jäljellä kuin hevosenkenkä metsätoimiston ulko-ovella.
Pieni traktori ja vinssi korvaa hevosen.
Sen verran ”tutkittua” tietoa on metsänhoidossa että lengot,mutkaiset,susipuut, haaraiset ja oksikkaat päävaltapuut joutuu itse leimaamaan valiorunkojen kasvutilasta pois.
Myös pystykarsinta kuuluu metsänhoitomalliin.
Eli kuviolla kasvatetaan T1, T2, 02,03 ja 04 yhdessä.
Joo-o, maata pitäs muokata, taimikot, hoitaa, harventaa ja päätehakata.
Ei onnistu.
Joka tapauksessa ammattilaiset hoitavat metsiä työkseen. ilman rahaa mikään toiminta ei ole mahdollista.
Pienillä pinta-aloilla jatkuva hakkaaminen epämääräisin menetelmin pysäyttää liikkeen.
Määrätietoinen, panoksia lisäävä työ tuloksen. Luonnon kasvu, korko, muut yritykset ja oma toiminta hoitavat tämän.
Viljelymetsätaloudessa saa hakkuu tuloja myöskin jatkuvasti kun kehitysluokka jakauma on oikea.
Vanha klassinen esimerrki on jos kiertoaika on 70 v ja pinta-ala 70 ha (metsämaata missä puuntuottaminen on järkevää) uudistamispinta-ala on se 1 ha.
Ottaen huomioon suhdannevaihtelut ja puun hinnoittelun esim. joka 5;des vuosi voi hakata 5 ha avohakkuun. Ja ne harvennukset siihen päälle.5 ha avohakkuu kuviolle saa hyvän hinnan, ja varauksia voi tulouttaa rytmittämällä tulot kahdelle vuodelle samoin 5deksi vuodeksi.
Näin metsätilalla on 14 tasaikäistä kasvatuskuviota.
Ja jos pystyy sijoittamaan pääoman eteenpäin kannattavuus paranee. Metsänvartijan sijoitus metsäliittoon on tuplannut sijoitetun pääoman, lisäksi tuotto on verotonta. Inflaatio tosin vähentää ostovoimaa.
Oikea aikaiset sijoitukset laatu yhtiöihin pörssissä antaa osinkoja/arvonnousuja. Osta halvalla, myy kalliilla.
Samoin joka vuotinen ”jatkuva reuhaaminen” jää pois. Avohakkuun jälkeen voi keskittyä uudistamiseen ja metsänhoitoon.
Hakkuutulot, korot, osingot takaa sen että rahaa toimintaan riittää. Kunhan vaan muistaa olla velaton ja nuuka.
Näin pienellä hoitovastuu alueella.