Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
C-kuviot ovat todella huonoja, kivikkoja ja epämääräisiä soita joissa ravinne epätasapainoa.
Jouto ja kitumaita siis. Pienialainen haavikko jäi tikkametsäksi, MV teki kerrostaloja metsän vakituisille asukeille.
MV;n apuharvennus/valiorunko malli on mitattu ja kehitelty pitkän ajan tulos.
Jos yleinen viljely-taimikonhoito-2 harvennusta-päätehakkuu tuntuu paremmalta siitä vain.
Tätä mallia MV toteuttaa B-kuvioilla.
Kannattaa muistaa myös metsänhoitoon liittyvät muut näkökohdat, luonnossa oleminen ja puuston jatkuva ”vartioiminen”.
Valitettavasti puunkorjuunvauriot ovat todella rumia maastossa ja puustossa.
Nyt tie on vapaa metsänhoidossa vaikka mihin.
Kari Mielikäisen tutkimuksia sekametsiköiden tuotoksesta.
Kyllä se lyhyellä jänteellä paranee.
600 laatu kuusta loput mäntyä/r-koivua. Männyt voi pystykarsia ja r-koivusta saa myöskin laatutyveä.
Sekametsiköt kasvaa tutkitun tiedon mukaan parhaiten.
Kaivurilaikutus on todella hyvä muokkausmenetelmä.
Varsinkin juuri P-Karjalassa, on tullut nähtyä uudistusaloja esim. Tuupovaarassa.
Männyn ja r-koivun tainta hirvittävä määrä, sekaan jos vielä istuttaa jalostettua kuusta niin todella mittavat metsät tulossa ja kustannustehokkaasti.
Tuo 1000 tainta/ha tulee on hyvä ja toimiva malli.
Helpoin tapa metsänhoitoon, raivaus vain ja päätehakkuu.
Kuuset järeytyy hyvin, 1000 m3/ha ei ole Suomessa mikään mahdottumuus parhailla kasvupaikkatyypeillä.
Tukki % 70 ja kuusitukille 60 €/m3=42.000 kuitu/energia siihen päälle se 6000 €, yht; 48000 €-verot.
Ihme on jos ei rupea kiinnostamaan viljelykuusikon kasvatus.
Apuharvennuksilla poistetetaan ei tukkipuuksi kelpaamattoman aines. Järeys/laatu poisto kriteereinä.
Jos korjuu onnistuu omatoimisesti välttää ajoura tappiot ja korjuu vauriot.
R-luku ohjeena 1000-1200 r/ha. Näin tuotos vain tukkia ja koko kasvuala tuottaa puuta täystihenä.
Ensiharvennuksen tulot ovat mitättömät, lisäksi tulevaisuuden tukkipuut poistetaan urilta e-puuna/kuitupuuna. Toisessa harvennuksessa lähtee jo tukkia mutta harvennustukin hinta on mitätön verrattuna päätehakkuu tukin hintaan. Lisäksi menetetään arvokasvua. Hyviä ”osakkeita” myydään alennuksella.
Viljelykuusikon korjuu on vaurioiden takia ongelmallista. Pintajuuristo, lunta vähän, näkyvyys huono mutta hakkuutähteitä tulee sen sijaan runsaasti.
Hyvälaatuiset tien varressa (ajomatka alle se 300 m) olevat kuusikot kannattaa hoitaa itse apuharvennuksin. Näitä huippukuvioita löytyy ja niihin kannattaa panostaa.
Negatiivisena piirteenä on ettei harvennushakkuutuloja tule, mutta ne realisoituvat sitten erittäin hyvinä päätehakkuu tuloina.
Onneksi viljelytaimia poistuu luontaisesti vaikka viljetiheys olisikin 2000/ha. Optimitapauksessa riittää risusavotta ja sen jälkeen vain antaa kasvaa päätehakkuuseen.
Näitä MERA-kauden kuusikoita tulee kierrettyä omatoimisesti aina kun niitä tien varressa näkee. Osa liian tiheitä, osa sopivan harvoja harvennusvapaaseen viljelymetsien metsänhoitoon.
Pitkällä tähtäyksellä kannattaa tehdä niitä töitä mistä saa tuloksia. Hyviin viljelytaimikoihin…siellä on hieno olla.
Linja pitää.
Jatkuva kasvatus ei ole luonnonmukaista metsänhoitoa. Antaa luonnon tehdä työn.
Raivuuta vaan.