Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä entiset MP-rahat tuli suureen tarpeeseen kalsealla 90-luvulla.
Taimikonhoidon määrät tipahti kun katselee tilastoja.
MV sen sijaan pauhasi metsiä kuntoon 1995-2000. Todellinen metsänhoito viisvuotiskausi. Suuret rästityöt tuli tehtyä ja metsästä pääsi huokaus.
Ei taimistonhoito lopu kun aukkoja tulee kumminkin.
MV.N mielestä koko maan kannalta tuki menee oikeaan osoitteeseen, metsäala on suuri business täällä.
Taulukon mukaan 1,5 m3 kuusella täyttyy kun D 1,3 on 43-45 cm.
Tälläiseen läpimittaan pääsee J-Suomessa viljelykuusikoissa 60 iän kohdalla.
MV:n tavoitemetsä, 1000 m3/ha edellyttää n.700 järeää runkoa/ha.
1 m3 keskijäreydellä se 1000 r. Yksinkertaista aritmetiikkaa.
Ottaen huomioon kasvatuksen helppouden, viljely-taimikonhoito,(ehkä lannoitus), voi vaan todeta että luonto on ilmainen metsänkasvattaja.
Epäonnistuneissa viljelykuusikoissa on mielenkiintoista retkeillä.
OMT:llähän ne epäonnistumiset ovat yleisempiä johtuen yleensä heinästä.
Järeytyminen lähtee käyntiin 30-40 vuoden iässä, tosi järeää kuusta on tulossa.
Lisäksi kuviot säästyvät harvennushakkuilta, joku tsto metsäinssi pyörii relakoopilla ja ppa ei yllä harvennusasteikon harvenna graafille.
Oikein hyvä, 600-900 r/ha järeitä kuusi jättejä.
Lisäksi osa tälläisistä kuvioista unohtuu kasvuun. Omistajat vain pitävät hobby metsänä. Kiertoaika siis pitenee ja pitenee.
Tilastoja katsellessa 1960-luku oli viljelyn kultaaikaa, 1970-luvulla hoidettiin taimikoita. Jopa yli 500.000 ha/v.
Näitä siis on kasvussa, ikää nyt 40-50 v.
Mukavia potteja siis tulossa, ne pitää vain sitten aikanaan realisoida.
Karuja aikoja, MV harjoitteli metsässä joka oli hakattu 1940-luvulla siemenpuu asentoon, yli 10 ha.
Sen jälkeen ei oltu tehty mitään. Siemenpuita ja nuorta männikköä sekä paljon risukkoa.
Metsänhoito valtasi vasta alaa myöhemmin, elettiin kädestä suuhun.
Vaikea sanoa noin pienestä kuvasta. MV;n havainnot kertoo toista.
Tuo Ruotsin 1630 m3 kuusikko kiinnostaa koska samaa tyyliä noudatan täällä Pohjolan perukoilla.
Apuharvennus on oikeastaan taimikonhoitoa. Viljelykuusikoille riittää perkaus ja ”ekonominen puhdistusharvennus”.
Termejä on monia mutta tukkipuun kasvatus metsänhoidon päätavoite.
On se säälittävää jälkeä mitä motolla saa aikaan.
Stihillä vaan kaasuttelee metsät puhtaiksi ja sitten vaan antaa kasvaa. Lepo ja hiljaisuus…
Jatkuvassa kasvatuksessa motolla hakataan joka 15.vuosi, siitä sitä vasta jälkeä syntyy, huh huh.
Shtil ja raivaussaha hommat sulan maan aikaan.
M-sahalla vähä järeämmät raivuut.
Jos metsuri tekee sulan maan aikana vaikka 100 ha taimikonhoitoa ja tuotoksen laittaa 300 m3/ha niin vuodessa uutta hyvää puuta 30.000 m3.
Paljonko sen markkinarvo on jalostettuna, olisko noin 140€/m3 eli 4,2 milj €.
Kyllä metsureihin kannattaisi panostaa sopulilauman sijaan.
Metsureiden lukumäärä on tippunut 1980-luvulta (1984; 28000 metsuria) nykymäärään n. 8000.
20.000 hiljaista työvuotta huokuu metsissä.