Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 1,315)
  • metsänvartija

    Kuulostaa hyvälle.

    Metsänhoidon korkein aste saavutetaan näin. Luonnonpoistumaa aikaistetaan usein toistuvilla nk.apuharvennuksilla.

    Metsikköä kannattaa kiertää pikku Sthilin kanssa tiheään.

    Kaikki toimenpiteethän tehdään päätehakkuu puuston hyväksi.

    Jos valitsee kasvatusmenetelmäksi valioharvennuksen alalajin, vapaan harvennuksen, riittää pelkästään näiden valiorunkojen jatkuva vapauttaminen. Ja nimenomaan maahanmätöllä. Muu puusto jää käsittelyn ulkopuolelle. Menetelmä sopii rehevän maan viljelymänniköihin joissa valiorunkoja löytyy harvakseltaan.

    MV on näillä vapaaharvennus metsiköissä lisäksi kasannut poistuvat rungot lannoitteeksi valiorungon juurelle. Lehtipuut voi kaataa jättämällä rungon kiinni osittain kantoon, jolloin lehtipuu tekee lehdet lannoittaen samalla valio runkoa.

    Vapaa harvennus on edullinen ratkaisu myöhästyneisiin ensiharvennuksiin. Valiorungoille raivataan se elintila mitä runko tarvitsee päätehakkuuseen asti. Muu puusto saa kasvaa ilman käsittelyä.

    Päätehakkuussa metsiköstä löytyy järeää tukkipuuta sekä energia/kuitupuuta sekä huonolaatuista tukkiakin.. Tässä menetelmässä yhdistetään maksimi yksittäisten puiden järeys sekä metsikön maksimi puuntuotos.

    metsänvartija

    Metsän hyvä puoli on siinä että ymmärtää pitkäjänteisyyden.

    Tämän asian on huomanneet nk.ammattilaisetkin. Suurin osa sijoittajista on kuuma Kalleja, pitkäjänteistä toimintaa sijoittaminen niin kuin metsänhoitokin.

    Velka raha on ok jos tuotto ylittää velan koron. Tässä markkinatilanteessa en velalla sijoittaisi.

    Sijoitussalkku on ollut jo opiskelu ajoista lähtien, ostoja ja myyntejä on tapahtunut suorissa pörssiosake sijoituksissa harvakseltaan.

    Myynnit tietenkin pitää ajoittaa kun pörssi käy ylikierroksilla ja ostot kun ollaan pohjilla. Osta halvalla ja myy kalliilla, sekä tietenkin pitää katsoa minkä yrityksen osakkeita ostaa.

    Menestyminen pörssissä edellyttää jatkuvaa markkinoiden seuraamista, onneksi teknologia on kehittynyt nopeaan tahtiin.

    Johdannaiskauppa edellyttää jatkuvaa tietokoneen edessä istumista ja sekin ala avautuu opiskelemalla. Pörssin alamäki ei haittaa koska voittoa voi tehdä laskuissakin, kuten eilen.

    metsänvartija

    Pörssi alkoi tippua Helsingissä, euroopassa ja jenkeissä.

    Antaa tippua vaan. Jos puukauppa käy pörssin pohjilla, niin puuta myytiin ja pörssiin.

    Miksi ei velka rahallakin jos korko taso pysyy samana.

    metsänvartija

    Ei ainakaan MV;lla ole edes mielenkiintoa ko.kasvatustyyliin.

    Istutus metsiköiden tuotos on aivan eri luokkaa.

    metsänvartija

    Näillä kuitupuun hinnoilla pehmeikköön voi laittaa ropsiakin.

    Soritus tuntuu olevan kalleinta tien rakennuksessa mitä netistä löysin tietoa tien rakennuksesta.

    Tuki rahoista ei tietoa, kai sitäkin on vielä olemassa. Jos tuki rahaa käyttää saa muutkin ajella tiellä.

    MV ei ole asiantuntija.

    Niin se verotus tässäkin, 15 % saa poistaa vuodessa.

    Netti auttaa tässäkin.

    metsänvartija

    Metsäsijoittamisessa joutuu odottamaan sen 50-70 vuotta.

    1960-luvun Mera aikakauden taimistot ovat jo osittain realisoitavissa, hyvä niin.

    Tie investointi nostaa puun hintaa ja laskee metsänhoito kustannuksia, erittäin hyvä sijoitus.

    Lisäksi verotuksessa saa poistaa 15%.

    Sijoitus laskurilla voi laskea paljonko jatkuva säästäminen tuottaa. Osakkeisiin sijoittaessa osinkojen takaisin sijoitus tuo hyvät voitot hyvissä yrityksissä.

    Metsässä voi omaa työtä sijoittaa metsää, samalla saa kustannukset verotukseen. Pääomaa se oma työkin on, varsinkin kun hankkii koulutuksenkin. Jos rahaa sijoittamiseen ei ole tulee se tätä kautta.

    Ja jos tilalla pystyy osa-aikaisesti asumaankin metsätilan tuottama ”osinko” sen kun kasvaa. Samoin auton kustannuksia voi vähentää verotuksessa.

    Näitä etuja ei pörssi sijoittamisessa ole.

    Kausiluonteisuus on metsän negatiivinen puoli, siksi pörssi/johdannaiskauppa tuo työtä ympäri vuoden sekä vaihtelua.

    Metsän tuomat elämykset ovat tietysti niitä parhaita ”osinkoja”.

    metsänvartija

    Kyllä puuntakunen.

    Muistan opiskeluaikoina kun kierrettiin 50-70 v. viljelykuusikoita havainnoin että näihin kannattaa panostaa.

    Laskelmien jälkeen tuo maaginen miljoona markkaa realisoituu taskulaskimeen 10neltä hehtaarilta.

    Ja mitä parasta taimikonhoidon jälkeen antaa vaan kasvaa. Tuohon ensiharvennukseen voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä, tekeekö vai ei.

    Luonnonpoistuma huomioon ottaen MV;n metsiköt ovat päätehakkuu asennossa.

    Lannoituksen vaikutus myös huomattava. Harmi vain kun lannoitteen hinta on noussut aika kovaksi.

    Puun hintakin tulee nousemaan, niin toimii markkinatalous.

    Mielenkiinto sijoittamiseen alkoi jo lukion jälkeen, metsäopintojen jälkeen sijoittaminen metsään ja muihinkin kohteisiin sai alkunsa.

    metsänvartija

    Tuotos on sen verran hyvä että määrä alkaa korvata hintaa.

    Viljelykuusikot tuottaa todella hyvin parhaimmilla pohjilla, unohtamatta peltoboniteetti metsiköitä.

    metsänvartija

    Oma metsä on se ykkös sijoituskohde, jos puhutaan vielä markoista, niin 10 ha omt viljelykuusikko tuottaa sen 1000000 markkaa.

    Riippuen tietysti puun hinnasta, verotuksesta ym.

    Metsän toki voi myydä pohjineen pois.

    metsänvartija

    Saisi tehtyä isomman meno varauksen, sillä se korjaantuisi.

    Nyt vero rahat menee verottajalle ja sitten välikäsien kautta takaisin.

    Oikeaan markkinatalouteen kuuluisi tälläinen systeemi.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 1,315)