Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Näin internetin aikana voi käyttää sitä myös hyväkseen, MV löysi sivun; Hybridihaapa, nopea kasvuisin puulajimme, julkaisija metsäntutkimus.
Kuusikon! jälkeen hybridihaavikon perustaminen olisi todella hyvä sijoitus. Parantaa maata ja kasvaa hyvin. Puulajina (kaadettuna erittäin kova ja haisevakin jos lahonnut). Peittää puhtaana haavikkona aluskasvillisuuden niin hyvin ettei edes kuusi luontaisesti haavikkoon pysty nousemaan.
Tuulessa puhdas haavikko soittaa sulo säveliä.
Levittää tauteja männikköön, se negatiivisena puolena. Männiköitä, siis peltoboniteetti männiköitä ei enää istuteta, onneksi.
Hybridihaavan käyttö kuusikon jälkeen on hyvä ja hyödynnettävissä oleva ratkaisu. Hirvistä ym. nisäkkäistä ei pääse eroon kuin torjunnalla. Lisäksi näistä järeistä hybridihaavoista saa kaulaamalla mukavia pesäpuita metsän vakituisille asukkaille.
PS. MV;n mailla kasvaa erittäin järeä haapa, (rapautuva). Siitäkin tulee kuva, keväämmällä.
MV on tekemessä pesää talvea varten…
metsänvartija 2.10.2014, 20:14MV on altis uusille ideoille. Myös haavan kasvatuksen suhteen. Hybridihaavan tuotokset ovat todella hienoja. Ainut asia mikä tekee asiasta vaikean on taimien saatavuus.
Myöskin hirvet ja jänikset sekä myyrät pitää aidata ulkopuolelle.
Haapa on hyvä maan parantaja, PH arvot kohdallaan. Samoin ei-hybrihaavat, vaan järeät ja vanhat haavat toimivat tikkojen ja lento-oravienkin kotipuuna.
Luonto on hieno asia, puun tuottamisen ohessa.
___
Lisäksi sanoin avauksessa, että tervetuloa tutstumaan, koska…tiesin että mittaustulokset tuottavat epäluuloa.
Eihän sitä usko ennenkuin näkee.
Nyt muistot valtaavat mielen. Mielen(kiintoni) alkoi näihin viljely kuusikoihin jo opskelu aikoina. Silloin MV kävi 1930-luvulla istutetussa kuusikossa. Tulokset olivat hyviä, 55 vuotta ja 550 M3…siksi MV;n kuusikko rupesi epäilyttämään. Tässä on enempi M3 kuin 500, (10 M3/v)…ja tämän mittaustulokset osoittavat.
metsänvartija 2.10.2014, 16:24Täytyy myöntää että tulos yllätti MV;kin. Jotain outoa tossa kuusikossa oli, joten mittasin.
Paikan rehevyys on todella hyvä, entistä laidunmaata. Sitä itseään varmaan runsaasti maassa. Ja vuosisatojen muut lahonneet ainekset, mm. tota leppää.
Lannoitus on sitten turvottanut kuusia lisää + avara kasvutila.
Karjan pitäminen aikoinaan metsässä on siis hyvä juttu.
Nuo kokeilumallit pannaan käyntiin ensi keväänä, 0,25*4 eli hehtaari. Saavat sitten ihmetellä 60 V:n päästä.
Talvi keräillään pahvia taimen ympärille.
metsänvartija 2.10.2014, 15:53Kasvata sinä poika itseäsi.
metsänvartija 2.10.2014, 14:03Metsähallituksen maat ovat karuilla mailla, tässä sen selitys. MV;n maat ovat ex-peltoa ja OMT;tä, MT;tä jonkun verran. Siksi tuotos on kova.
Metsäyhtiöt ovat kustannuskriisissä, eivät pysty hoitamaan metsiään yhtä intensiivisesti. Samoin puun korjataan motoilla, manu hakkuu kun ei tuota voittoa. Lisäksi markka nyt on arvokkaampi kuin markka 20;n vuoden päästä, niinpä niin. Teollisuus tekee 100 € puista 400 € rahaa, voitto siis 300 €.
Lisäksi puustopääoma ei kehity niin suureksi 2lla harvennuksella. Maksimituotos jää siksi saamatta, samoin valioharvennusten tuottama erittäin järeä puutavara, maksimijäreys.
MV;n ensiharvennus tehtiin pikku massikalla ja vintturilla. Ekologisuus ja €konomia taustalla.
Lannoituskustannus rahoitettiin aikanaan halvalla MP-lainalla (metsänparannus). Nykyään puukaupasta tehdään 15 % varaus, johonkin se raha on 4;än vuoden kuluessa mätettävä.
metsänvartija 2.10.2014, 13:52Nyt päivätuotto + 23%…nam.
metsänvartija 2.10.2014, 13:03Mites riviväli? kuin leveä?
metsänvartija 2.10.2014, 12:47Kahvi sertifikaatti jylisee ylös!
Päivä tuotto 4sen vivulla 17%, nyt kiinni nousutrendiin.
Ens talvena menee kaffia ja paljon. Sato oli Brasialassa 50;een vuoteen huonoin.
metsänvartija 2.10.2014, 11:53Stora €nso saa suosituksia, mini futuurilla n. 7 vipu…target prize 7,5 €.
metsänvartija 2.10.2014, 11:43Kuulostaa hyvälle, 55 v ja 1300 M3.
Ei pärjää MV;n kuusikko, mutta 1000 M3/ha on 10 v;n päästä.