Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Metsänhoito tulee koneellistumaan ja metsäkoneille.
Viimeinen vinssifirma lopetti 60-luvun lopulla.
Biologia tulee ennen ekonomiaa.
Niukat metsämaan ravinteet poistuvat koko haketuksen myötä.
Hakkuutähteiden haketus metsään toisi lisäravinteita, tässä tulee vastaan sitten ekonomia. Taimien heinäykseen on haketta käytetty metsäpuolellakin.
Eräs kokeilumalli taimistossa lisä karikkeen tuottamiseen on lehtipuiden kaataminen niin että runko ei irronnut kannosta. Runko tuottaa lehtiä ja vesoja rungosta. Vakiintuneessa taimistossa vesomisesta ei ollut haittaa.
Hoitamattomuus pitää huolen laadusta. Ylitiheissäkin metsiköissä päävalta puut ottavat omansa. Laatupuuta siten riittää tulevaisuudessa, kiertoaika tosin pitenee.
Lumi ja tiheys harventaa hoitamattomat risukot. Metsänhoito osaa olla helppoakin. Samoin korjuuvaurioita ei esiinny laatua alentavana.
Yhä huononeva tiestö, talvella ei syrjäseutujen teitä edes aurata, siinä syitä traktorin valintaan.
Yhä huononeva tiestö, talvella ei syrjäseutujen teitä edes aurata, siinä syitä traktorin valintaan.
Ei ehkä vuokraus, mutta metsätuloilla taimistoja/nuoria metsiä voitaisiin laittaa kuntoon.
Ruotsissa osa hakkuutuloista menee ”metsärahastoon”, jos rahastoa ei käytetä, varat tuloutuu verottajalle.
Ei ihme että Ruotsi on vauras maa, siellä ymmärretään ekonomia.
Menovaraus on Suomessa15 % , peliaikaa 4-6 v. Menovaraus on tosin tarkoitettu uudistamiskustannuksiin, ei metsänhoitoon.
Metsärahasto, joka kattaisi uudistamisen ja metsänhoitokulut poistaisi hoitorästejä ja takaisi puun saatavuuden tulevaisuudessakin.
Verottaja saisi siten tulevaisuudessa isomman vero potin ja metsänomistaja paremmat tulot.
Tälläinen malli loisi työpaikkoja ja metsä rahoittaisi itse itsensä. Ikuinen rahoituksen ongelma poistuisi.
.
P.W. Hannikainen, metsätalouden järjestämisestä.
Google; helda helsinki.