Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Ottaa hyttysen korvasuojaimen alle niin saa työpaikka musiikkia.
Jos haluaa stereot, niin molempiin.Heh.
Ensimmäiset koneet taimikon hoitoon esiteltiin Ruotsissa jo 80-luvulla.
Sieltä on kopioitu paljon Suomenkin metsätalouteen, kaikkea ei tarvitse kehittää itse.
Ei ihme että Ruotsi on rikas maa.
——
Metsänvartijan ammattinimike loppui jo aikoja sitten. Metsänhoito opitkin ovat 1900-luvun alusta ja 60-luvulta, joten aikamoinen aika ero on nyky aikaan.Tosin viljelykuusikoiden tuotokset puhuvat puolestaan 500-800 m3/ha ja kaikki tukkipuita. Lisäksi täystiheitä!
Poliitikkojen aiheuttama kustannuskriisi näkyy sitten tärkeimmässäkin metsänhoidollisessa toimenpiteessä.
Isoilla aloilla puhuu iso raha. Kun ekonomiset tekijät vaikuttavat metsänhoidon suorittamiseen ollaan väärillä poluilla.
Tekijöitä, saati rahoitusta ei taimistonhoitoon löydy.
Onneksi luonto, ilmainen työmies hoitaa metsät.
Taimikonhoito on ainoa työlaji metsässä joka MV;n mieleen. Vapaampaa työtä ei ole, ei työaikalakia, saa tulla ja mennä miten haluaa.
Samoin uudet sahat, esim. Sthil 193, ovat keveitä ja mukavia käyttää.
Harmi että hirvikärpäs allergia lopetti risusavotan teon parhaaseen aikaan vuoden aikaan, syksyllä.
Tosiaan raivaussahan ääntä ei metsästä kuulu, hiljaista on.
Risusavottamiehet on hävinneet, metsänomistajista osa raivailee. Hirvittävää puskaa joka paikassa.
60-luvulla nähtiin taimikonhoito tärkeimpänä työlajina. Silloin myös päädyttiin loppu tulokseen että viljelymetsät kannattaa kasvattaa täystiheinä.
Samoin luontoelämykset mitä risusavotta työstä on saanut ovat unohtumattomia. Aikaiset kesä aamut, syys pimeillä hämäryyden laskeutuminen.
Kyllä metsäala koneellistuu alusta loppuun asti. Eri asia löytyykö rahoitusta mistään.
Työntekijöitä ei tässä maassa näköjään kaivata. Omaa työtäkään ei saa vähentää verotuksessa, kilometrikorvauskin olematon.
Päätehakkuissa ei ole yhtään runkoa joka ei olisi vaurioitunut kun harvennushakkuutkin tehdään koneellisesti.
Samoin kustannus taso on sama kuin risusavottamiehen.
Viljely-taimikonhoito-päätehakkuu kuusikoissa.
Tämän hetkisellä metsätilojen hinnoilla ei kannata. Huono puunhinta ja kova verotus vie toiminnan kannattomaksi.
S-Pankki on kuluton ja hyvä pankki.