Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
UPM:n osinko kiinnostaa enemmän.Tietystä syystä.
Leppä-kuusi metsää ei hirvet haittaa. Juuri siksi rehevillä mailla kannattaa siirtyä tähän kasvatusmalliin.
Itse olen unohtanut aikoja sitten koivun, lehtikuusen ja männyn viljelyn. Niin toivotonta se on.
Paras systeemi voisi olla 500 kuusen kasvattaminen lepikon seassa. Kuusille tehdään vain jatkettua reikäperkausta.
Lepikon päätehakkuussa kuuset jätetään lihomaan hyvälle kasvualustalle.
1960-luvun mera-projektien lopputuloksena on hoitovastuualueellani runsasti lepikon alle istutettuja kuusikoita. Lepikon poiston jälkeen kasvut ovat erinomaiset. 90-luvun laman aikana lepistä tehtiin leppähalkoja ja kauppa kävi. Ainut ongelma oli puunkorjuu. Kuusikot olivat sen verran tiheitä että rankoja/1metrin pöllejä joutui kantamaan kymmeniä metriä.
Uudistualoille tulee usein luontaisestikin nuo 500 kuusta, ja ylikin. Jos ei tule, niin istutus.
Kysyin tälläisen kasvatusketjun mahdollisuutta metsäkeskukselta, ja vastaus oli kielteinen.
En ole sen jälkeen soitellut ko. insanssiin.
Leppäklapin hinta polttopuuyrittäjällä tuore; 44 i-m3 ja kuiva 50 i-m3
Keskiarvona 117 ecua kiinto. Jos hehtaarilta lähtisi 150m3 se on 17550 ecua ha. Polttopuu on talven työllistäjä. Leppä kuivuu lisäksi hyvin, joten syksyllä saa panna jo myyntiin.Kalela: Kuusen kasvatus lepikossa vuodelta 1932.
Joku on 100 vuotta jälessä.
Tutkittua tietoa:
L.Miettinen. 1932 Tutkimuksia harmaalepikon kasvusta.
Saatavuus voi olla huono.
Kalela. 1936: Tutkimuksia Itä-Suomen kuusi-harmaaleppä-sekametsiköiden kehityksestä.
Löytyygooglella, helda, helsingin yliopisto.
Leppä kyllä uudistuu luontaisesti helposti jos vain lepikoita on lähellä. Tarvitaan vain äestys ja lopputulos on taattu. Lepän lenninsiivet ovat pienet, joten ne ei leviä pitkälle tuulen mukana.
Lepän siemennorkot kerätään marraskuussa ja ne aukeavat helposti lämpimässä. Säkkejä, joissa ne säilytetään kannattaa piestä kepillä jolloin siemenet irtautuvat erilleen.
Niistä voi kasvattaa taimia tai sitten kylvää suoraan äestys jälkeen.
Itse olen uudistanut aukkoja lepälle helposti ja halvasti. Metsäkeskus tietenkin on puuttunut asiaan, mutta lepikkona pysyy 30-vuotiaaksi.
Suolla hieskoivu haihduttaa biologisesti ja lannoittaa samalla. Ojitusalueet joissa kasvaa hieskoivu ryteikköä ovat erinomaisessa kunnossa puuntuotannollisesti.
Jos egologisesti kasvattaisin metsiä, uudistaisin rehevät maat lepälle. Kiertoaika on lyhyt ja metsämaa tulisi erinomaiseen kuntoon. Lepästä saisi energiapuuta, hyvää saunaklapia ja ilmaista typpeä.
30 vuodessa harmaalepikon tuotos OMT:llä 195 m3/ keskikasvun ollessa 5,7 m3 vuosi.
Sen jälkeen viljely paras tuottoiselle kuuselle, hyvää r-koivua sekapuuna unohtamatta.
Pohjolan perukat ovat karuja, ne metsät soveltuvat moninaiskäyttöön…
Sthilitä vielä kevyempi malli
MS150 CE 2,9 kg..
Äestys on taika-ase,takaa lehtipuuston. Luonto on ilmainen istuttaja ja lannoittaja.
1960-70-80-luvun rehevät metsänviljelyalat puskevat koivua sekä istutettua mäntyä ja kuusta. Koivun lannoittava merkitys on huomattava kuten myös lahoava raivuujäte. Puulajisuhteet on koivua 60 %, havupuuta 40%.
Vaikka raivaus tulee kalliiksi, lannoittava vaikutus kompesoi sitä.
Nykymetsätalous on metsänomistajalle tosiaankin epämääräistä.
Metsämaa köyhtyy ja koneellinen korjuu aiheuttaa runko sekä juuristo vauriot.
Raivausjätteen erittäin positiivisen, lannoittavan vaikutuksen ovat myöntäneet useat tahot. Mm. lannoiteyhtön edustaja.
Valitettavasti kustannuskriisi (työn sosiaalikustannukset ja kova verotus) on ajanut nykykäsittelyyn.
Parhaimman tuloksen egologisesti ja ekonomisesti saa oppinut metsänomistaja.
Metsänvartijan palkkaaminen on hyvä ratkaisu isoille tiloille/yhdistämällä useampia pieniä tiloja hoitoalueeksi.