Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Samaa mieltä kuin ”puun takaa”.
Luontokin harventaa tosiaan alta ja varovaisesti.
Laadullisesti huonot poistaa sitten aktiiviset metsänhoitajat.
Liian kovat harvennukset johtavat myös lumituhoihin/tuulenkaatoihin.
Eli usein toistuvat, lievät apuharvennukset ovat paras tyyli harventaa metsää.
Metsätila jossa ei ole kiinteistöjä on hyvä sijoitus jos itse pystyy hoitamaan. Eli koulutukseen kannattaa panostaa.
Sijoitusaika on sitten kyllä pitkä ja rahalle saa 4 % reaalituoton, eli inflaatiosuojattu.
Metsätilaa vasten saa lainaa ym. ja oman metsän suoja on turva nykymaailmassa.
Vanha metsäteknikko opasti aikoinaan jättämään alle polven mittaiset kuuset tulevaksi metsäksi.
Tätä olen noudattanut ja taimet ovat kehittyneet hyvin.
Samoin hakamännikössä jätetttiin 80-luvulla karsintakelpoiset männyt pystyyn. Muuten avohakkuu ja kuusen viljely.
Nyt männyt on tukkipuuta eivätkä häiritse kuusia. Puolen hehtaarin kuviolla n. 15 mäntyä.
Kokeneita metsäteknikoita kannattaa kuunnella, parhaita metsäalan kouluttajia.
Harmi kun Lapissa ei ole metsätilaa jota hoitaa.
Siellähän ne huippulaatuiset männiköt kasvavat.
Rehevillä mailla r-koivikoista saa hyvälaatuisia silmää hiveliviä puhtaita koivikoita. Onneksi luonto on antelias uudistamisessa, rauduskoivua tulee ilmaiseksi ja paljon, vaati nimenomaan äestyksen.
Rauduskoivikon kasvatus vaatii kyllä useita hoitokertoja, ja pystykarsinta on helppo toteuttaa rimallakin. Hyönteistuhoja ei tule.
Ainut huono puoli koivussa on markkinahinnan ailahtelu.
Laatutyvistä maksetaan jo sitten huippuhintoja sekä kiertoaika on lyhyempi verrattuna puhtaaseen kuusikkoon.
Sekä metsämaa pysyy huippukuntoisena.
Ajourat avataan systemaattisesti, eli jos uralla on valiorunkoja ne poistetaan.
Valioharvennuksen periaate rapeutuu systemaattisessa harvennuksessa.
A-kuviothan ovat tien varressa koska metsäkuljetusmatka vaikuttaa puun hintaan.
Mera-aikakauden kuviot ovat sitten hakattavissa 20-30 vuoden päästä.
Hyödyn tästä saa myymällä metsätilan pois!
Kiinnostuneita ostajia hyvin hoidetulle tilalle löytyy, varsinkin kun puustopääomaa löytyy, se on sitä metsäsijoittamista.
Poistuma on niin pieni ettei niistä myyntiin asti ole.
Leiripuuta ja saunan lämmitykseen saa kyllä.
Osa puista jää sitten lannoitteeksi.
Keväthangilla korjuu onnistuu ahkiolla.
B-kuviot harvennutan motolla, niistä saa sitten vähä tulojakin mutta sitä enemmän tuhoja.
Talvikautena on aikaa harrastaa tätä nimenomaan oikeaa metsänhoidon lajia.
Ruotsin kielen taitoiset voi lukea Ruottalaisten vastaavaa kasvatusta
googleta; naturskogsbruk.se
Kasvatan huippukuviot ilman ajouria, eli ainut keino on maahanmättö.
Kun runko poistuu, ei se kuluta ravinteita joten kasvu kohdistuu valiorunkoon. Maatumista voi nopeuttaa katkomalla poistettu runko ja ”kasaa” pätkät valiorungon ympärille.
Poistuma on niin pieni ettei hyönteistuhoja tule, aisaus kuivattaa lisäksi rungot hyvin.
Ajourat vievät kasvupinta-alasta 15-20%, ja jos korjuu tehdään motolla korjuuvauriot lisääntyvät entisestään.
Eli tavoitteena on täysitiheä metsikkö joka sisältää valiorunkoja ja huonompilaatuisia mutta järeitä puita.
Näin saavutetaan maksimaalinen puuntuotos ja valiorunkojen järeytyminen.
Ensin perusteellinen raivaus, valiorunkojen merkkaus ja ensimmäinen pystykarsinta (elävää latvusta tulee olla se 50%).
Sen jälkeen kuviota harvennetaan antamalla valiorungoille elintilaa ja poistamalla kuihtuvia runkoja kunnes saavutetaan tiheys 700-1000 r/ ha. Pystykarsinta etenee samalla kohti tavoitetta, 4-6 m.
Tälläisiä huippukuvioita apuharvennetaan usein mutta lievästi niinkuin luontokin tekee.
Tälläinen metsänhoito sopii vain aktiiviselle metsänystävälle.
Teoreettisen taustan tälle ovat luoneet P.W.Hannikainen, Erkki.K.Kalela ja Yrjö Vuokila.
Metsät jossa operoin ovat metsämaaltaan reheviä, OMT/peltoa, jonkin verran MT.
+500 m3 metsiä tulee kohisten. Totaali raivaus, roskapuun maahan mättö sekä valiorungoille elintilaa.
Laadun saa unohtaa, mutta järeyttä löytyy.
Kun tarkkailee vanhoja metsiä, huomaa senkin tosiasian että järeät ja hyvälaatuiset männyt kasvavat vierekkäin. Ei siis harvennuksilla lihotettuja.
Samoin karsiutuminen on ollut tehokasta.
Vierekkäin saattaa kasvaa yli 1m3 runkoja.
Raivuilla ja apuharvennuksilla saa hyviä täystiheitä metsiä. Kaikki huonolaatuiset poistetaan maahan mättämällä.
Alusta asti hoidetut metsät kannattaa kasvattaa näin. Ei korjuuvaurioita eikä luonnontuhoja. Vaan täystiheitä, hyvälaatuisia pystykarsittujakin runkoja sisältäviä metsiköitä.
Tavoitteeni näissä metsiköissä on +500m3/ha.