Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Ex-pinta-ala verollisen elämä on helppoa.
Vain kuluja verotukseen. Siirtymäaikakin meni taxfree…
Sijoitustilallakin tehdään vaan metsänhoitotöitä. Näin vältetään työn verotus ja työn sosialistiset kustannukset. Omaa työtä ei tosin voi vähentää verotuksessa, kulut sen sijaan voi.
Kasvukausi alkamassa ja kasvuahan ei veroteta, vaan myyntiä.
Ensiharvennustulot saisivat olla verovapaita, tulisi nekin tehtyä.
Itse siirryn Metsä Groupin leiriin.
Kaikki palvelut löytyy.
Pinta-ala verossa olleilla tiloille koittaa onnen päivät.
Enää ei ole kuin tiemaksu kiinteitä kuluja, siitäkin saa sen 30% takaisin.
Vihdoinkin rauha ja hiljaisuus metsissä. Ei ole veroluonteista kulujakaan.
Saa rauhassa tehdä apuharvennuksia ja pystykarsia, lukea iltaisin metsänhoito-oppia metsän ystäville.
Metsänvartijoiden palkat ovat aina olleet huonot.
Mutta vallitseva ympäristö (siis metsä) edullinen. Ei kioskeja eikä marketteja.
UPM noussut 7,875->8,310, 1000 kpl UPM:ää tuottanut +435 €
1000 m3 kuusitukkia 56->57,46 1460 €
Tuotto yht; 1895 € n.kuukaudessa.
Kohta kasvukausi alkaa, syksyllä myytävää 3% kasvulla 30 m3 lisää!
Prefix-tehokasta heinäntorjuntaa.
Mitähän kuuluu taimistoille jotka hoidettiin vesakontuholla 1970-luvulla?
Jäljelle jääneet istutetut männyt ovat kasvaneet sitten järeiksi räkämännyiksi.
Näköjään metsäala koneellistuu kokonaan. Istutukset, raivuut ja harvennukset tehdään koneilla.
Lahon määrä kasvaa huippulukemiin.
Luonnonhoitometsät tuottavat sitten ”hyvää” puuta.
Puupula on helittänyt niin tämmöistäkin saa sitten harrastaa.
Korjuukustannukset ja korjuuvauriot vaan lisääntyvät nk. jatkuvassa kasvatuksessa.
Tehometsätalous, metsänviljely ja apu/valioharvennukset tuottavat paljon puuta.
Varsinaista metsänhoitoa ei pääse edes harjoittamaan jatkuvassa kasvatuksessa, lopputuloksetkin on tutkittu ja huonoiksi havaittu.
Kyllä metsänhoito sulkeutuneessa metsikössä on parasta työtä mitä tiedän.
Taimikon hoito reikäperkauksella on tosi mukavaa.
Totaaliniitto on tylsääkin tylsempää…
PS. Sthil voitti taas Koneviestin raivaussahatestin!
Lumi runtelee tehokkaasti nuo räkämänniköt.
Kuin tykistötulen jäljiltä. On ainakin tikoille pesäpuita!
Lievillä apuharvennuksilla tiheyteen 700-1000 runkoa/ha.
Esim.
15v-1800 r/ha
20 v-1600
25 v-1400
30 v-1200
35 v-1000
40 v- 800
70 v-avohakkuuEli 200 r/ha viiden vuoden välein.
Valiorungoille voi antaa elintilaa koko hoitovaiheen ajan.