Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Verotuksesta;
Myynti 100€ vero%30=Veroa 30€
Myynti 200€vero%15=Veroa 30€
Myynti 300€vero%15=Veroa 45€15% Veroprosentilla verotulot kasvaisivat selkeästi.
Tätä ei verottaja näköjään ymmärrä.
Myyjät lähtisivät myymään.
Metsäkupsan kanssa samoilla linjoilla.
Aina on löytynyt töitä ja rahaa. Metsätyössä yhdistää retkeilyn ja luonnossa olemisen. Ei työaikalakeja eli vapaus.
Vapaus olla ja tehdä sitä mistä pitää.
Metsässä on tilaa olla rauhassa ja luonto on Suomessa puhdasta.
Solisevat kevät purot, kesäaamut, syksyinen utu, ensilumi metsälammen rannalla, kestohanget, syyspimeän kietoutuva hämärä taimikossa, sissiteltan lämpö ja turva metsässä…
Suurin osa metsänhoitajista ei ole hoitanut eli raivannut aariakaan.
Opiskeluaikana yksiösssä luetaan 4 vuotta teoriaa, kesällä harjoitusleirejä.
Hyviäkin metsänhoitajia on mutta parhaat metsänhoitajat ovat itseoppineita. He ovat yhdistäneet teorian ja käytännön.
Lukemalla metsähoitoa käsittelevää kirjallisuutta ”metsäkonttorissa” (joka sijaitsee metsässä) ja tekemällä samalla risusavottaa oppii metsänhoidon salat. Itse metsä antaa hyvän ympäristön oppimiseen, metsäntaikapiiri.
Maantutkimusta, suontutkimusta, metsänhoitoa,metsänjalostusta,metsänsuojelua,metsänarvioimista,metsäteknologiaa,metsäekonomiaa jametsähistoriaa.
Metsänvartija on keskittynyt metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäekonomiaan ja metsähistoriaan.
Harvennusvapaata, luonnonmukaista metsänhoitoa A-luokan kuviolla.
Sanomalehti, pahvilaatikko.
Ei tarvitse hikoilla turhaan. Hyvä harrastus kylläkin.
Äestyksellä kunnon lehtipuu pusikko. Heikot pois raivurilla ja uudistaminen 40 v.iässä.
Maataloudessakin on vuoroviljelyä, miksei metsässäkin.
Itse kaipaisin tietoa Peltoon/OMT/MT:lle istutetuista viljelykuusikoista jotka on käsitelty vain taimikonhoidolla.
Paljonko tuotos on?
Itse keskittyisin valtavan taimikonhoito/nuorenmetsänkunnostus urakan purkamiseen. Eli organisointiin. Millainen realistinen ja mahdollisimman tehokas koulutus annettaisiin ”risusavottaporukoille”. Mistä toimitilat, mistä autot ja jne.
Verorahoja tuhlataan kaiken maailman ”sopuli” laumoihin ja muihin tuottamattomiin instrumentteihin jossa takaisin maksuperiaate ei toteudu.
Gla on oikeassa tuon 100 vuotta vanhan tiedon suhteen. Itse pidän sitä parhainpana metsänhoito-ohjeena. Metsänhoito-oppi metsän ystävälle, P.W.Hannikainen.
Lahokuusikot voidaan uudistaa äestämällä lehtimetsiksi. Löytyy leppää ja koivua.
Siinä mielessä hyvä idea rehevillä mailla.
”Peten” malli on metsäteollisuuden luoma kasvatusmalli.
Maksimituotukseen ja maksimijäreyteen ei mesäteollisuuden mallilla pääse.
Metsäteollisuus tarvitsee puuta liiketoimintaan, siksi tuommoinen malli on luotu.
Näkemykseni on samankaltainen kuin P.W.Hannikaisen.
Metsänhoito-oppi metsänystävälle, vuodelta 1903.
Erikoispuuta (järeää kuusta, pystykarsittua mäntyä/koivua) kannattaa kasvattaa ainespuun seassa.
Oman metsänhoitoni idea perustuu näihin valiorunkoihin, niitä löytyy kuviosta riippuen erilainen määrä. Eli valiorungolle kasvutilaa.
Apuharvennuksen minimitavoite on kuitupuu (energiapuu).
Apuharvennuspuun metsänhoito-ohje on rinnankorkeusläpimitta ja puun on oltava päävaltapuu. Tälläisia järeitä päävaltapuita voi kasvattaa sitten tiheämmässäkin. Tavoitteena on maksimi kuutiomäärä, ei laatu.
Metsänvartija operoi rehevillä mailla jos hirviä on todellakin liikaa.
Kuusen istutus ja kasvatus on ainoa keino. Taimikuolleisuus vähentää jo sekin runkolukua joten taimikon harvennusta ei useasti tarvitse tehdäkkään.
Äestys takaa sen että uudistualueelle tulee lehtipuuta yli tarpeenkin. Ja saa tullakin, hyvää ilmaista lannoitetta.
Raivaussahalla vaan pitää vesakon kurissa.
Kasvu on se 10 m3/v, hyviä metsiä on kasvamassa.
Ja mitään parempaa en tiedäkkään kuin risusavotta.
1960/70/80-luvun istustusmänniköissä on sitten riittänyt pystykarsintaa, risusavottaa ja harvennusta. Ne onneksi on hoidettu.
Sekapuuna kasvaa r-koivua ja kuusta, joten hyviä kasvuisia metsiköitä saa niistäkin, tosin kovalla työllä verrattuma viljelykuusikoihin.