Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
MTS;n tarkkuus +-30%, riippuu tekijästä.
Aikamoisia heittoja siis.
Itse mittaisin järeät metsät rungottain ja nuoret kasvatusmetsät koealoilla.
Metlan mukaan puuta kasvaa liikaa. Yksinkertaisesti puulle ei löydy markkinoita.
Sen takia on turha jokaista kuviota panna huippukuntoon.
Parhaat kuviot kannattaa hoitaa ja se puuntuotoksen tulisi tyydyttää metsäteollisuuden tarve.
A-luokan kuviolle A-luokan osaajat.
B-kuviolla toimivat sitten B-luokan ihmiset.
C-kuviot monimuotoon.
Aivan kuin armeijassakin A-luokan parhaat koulutetaan johtotehtäviin, muut taistelijoiksi.
B-miehet sitten maalailee seinää ja ajelee nurmikkoa.
C-luokka on kansaneläkkeellä koko ikänsä.
Ei Suomen verotuksella ja työn sosialistisilla kunnastuksilla metsät tule hoidettua.
Kovan verotuksen hinta näkyy työn suorittajan hankkimissa toimitiloissa, välineissä, autossa,bensassa ja vähän kaikessa.
Siihen päälle vielä työnjohtokulut, toimistokulut.
Ei ihme ettei raivaussahan työn ääni kuulu metsässä.
Vaikka metsän hoito on kehitetty jo yli 100 vuotta sitten metsänhoito rästit vaan kasvaa.
Viisaita ihmisiä koulutetaan metsänhoitajiksi asti. Hekään ei saa mitään aikaan koska kustannustaso ja lopullinen päätöksenteko on omistajalla.
Metsähallituksen hoitamat metsät omistaa valtio, mutta luultavasti metsähallitus tekee päätökset hoidonkin osalta itse.
Paljonko metsähallituksen mailla on hoitorästejä en tiedä. Mutta joka tapauksessa rahoitus, päätöksenteko ja toiminta tulisi yhdistää saman katon alle.
Yksityinen metsänomistaja on markkinahinnan ja todella korkeiden kustannusten alla aika avuton.
Paljon pitäisi muutoksia tulla.
Suomen sosialisointi ei onnistunut, mutta talouden sosialistit onnistuivat tuhoamaan.
Tämä hämärän maa ajautuu vielä suuriin vaikeuksiin kun talous romahtaa.
Varaus on maximissaan 15 %.
Oma työ ei ole verotuksessa vähennyskelpoista, oman toiminnan kautta metsässä tapahtuu.
Kilometrit ym. verotukseen kuluina.
Täällähän sana on vapaa.
Ihminen jolle kaikki on tympeää saa olla omassa tympeydessään. Meneehän se niinkin.
Hoitamattomille tiloille yksi ratkaisu olisi metsärahasto.
Puukauppa rahat siirretään verottomasti metsärahastoon ja nämä varat käytetään metsänhoitoon.
Jos keskimääräinen hakkuutulo on 12000 ecua siitä vähennetään uudistamiskulut ja loppu menee taimikonhoitoon + muihin metsänhoitotoimenpiteisiin.
Tämä toisi töitä rahoitusalalle ja metsään.
Jostain kumman syystä metsät jää hoitamatta ja ikuinen ongelma rahoitus puuttuu.
A-luokan metsänomistajat hoitaa metsiään, ei muuta kuin kintaalla näyttää suunnan.
B-luokan metsänomistajilla on halu mutta kyky puuttuu. Työ on todellakin sosialisoitu (siis hinnoiteltu) Suomesta ulos. Jos hakkuutulot saisi verottomasti kohdennettua metsänhoitoon tapahtuisi jo paljon.
C-luokan metsänomistajien metsissä ei ole enää edes hakattavaakaan, eli tuloja ei edes saada.
Kun puuta tuntuu kasvavan liikaakin, niin hoito kannattaisi kohdentaa hyville kuviolle. Panos/Tulos ajattelu on tuotava metsäänkin. Taimikonhoito, taimikonhoito, taimikonhoito.
3% reaalikorolla 50 vuoden korkosijoitus tuo panoksen viisinkertaisena ( 5!) takaisin.
Metsäalan ihmiset miettivät taloudellisen aktiviteetin tuomaa hyvinvointia myös tulevaisuudessakin. Siis valistuneet ja oppineet ihmiset. Jokapäiväisestä taloudellisesta ahdingosta tulee tietysti olla vapaa, muuten ei metsänhoitoa pysty suorittamaan.
Talouden ajatushan onkin parantaa elämänlaatua, hyvä elämän laatu varmasti kiinnostaa jokaista.
Viljely-taimikonhoito-ensiharvennus.
Siinä ne toimenpiteet joilla metsä kasvatetaan.
Ensiharvennuksen voi yhdistää taimikonhoito 3:seen, jolloin kuviolta kaatuu jonkin verran kuitupuutakin.
Taimikonhoito 1, reikäperkausta (vahva)
Taimikonhoito 2, r-luku 1600.
Taimikonhoito 3, r-luku 1100Näillä toimenpiteillä metsikkö voidaan kasvattaa päätehakkuuseen. 1-koneellisen harvennuksen voi tehdä 50 vuoden iässä.
Valiorungoille voi antaa elintilaa taimikonhoito 2-3;sen aikana. Mänty ja r-koivu karsitaan.
Kunnostuojitus liittyy toimenpiteisiin ja lannoitus jos varaus rahaa on.
Siinäpä ne metsänvartijan metsänhoito-ohjeet.
Taas samaa mieltä puun takasen kanssa.
Hyvillä metsämailla kannattaa kasvattaa viljelymetsiä.
Eli hyvät kangasmaat ja suot puuta tuottamaan.
Muut saa olla käsittelyn ulkopuolella.
Ei koneita, ei kustannuksia.
Täystiheitä valioharvennus/apuharvennus metsiä.
Jos ja kun metsälaki muuttuu, tälläinenkin metsänkäsittely siis sallitaan.
Uudistaminen hoidetaan mätästyksellä ja kuusen viljelyllä.
Mättäitä 600-700 kpl/ha.
Kysyin hinnan urakoitsijalta(huippu yritys) laakamätästyksestä. Tunti hinta 65 ecua+alv. Kaivurilla pystyisi tekemään mättäät kahdessa rivissä, eli rivi-istutus kaupan päälle.
Nuorissa kasvatusmetsissä Z-puut=valiorungot vapautetaan, mänty+r-koivu karsitaan. Sekä valiorungoille pistelannoitus.
Päätehakkuussa siis löytyisi järeitä valiorunkoja.
Esim. 357 runkoa/ha*1,2 m3=428 m3 + muu, käsittelemätön puusto päälle.
Lehtipuusto lannoittasi valiorunkoja samalla. Viljelykuusille tehdään jatkuvaa reikäperkausta.