Tuli tehtyä 3 päivän metsäretkeily MERA-kauden taimikoihin.

Kyllä se valtava istutus urakka on ollut ja sitten taimikonhoidot päälle, mutta…

Tulokset on aivan loistavia, antaa luonnon tehdä leimauksen. Tiheys ja lumi poistavat heikot pois.Eli moto-ravennukset jäävät pois.

Täystiheitä metsiä joissa kuutiomäärät on hyviä ja päävaltapuut ottavat sen minkä tarvitsevat. Samaa mieltä oli metsurikin (paras metsänhoitaja) jolla on 36 vuoden kokemus metsänhoidosta.

Olipa helteinen reissu…mutta opettava.

Ensimmäiset MERA-metsiköt ovat päätehakkuu järeydessä 10 vuoden päästä.

Valitettavasti varallisuuteni ei riitä tarkan GPS-laitteiston hankkimiseen.

Pitkät rajat ovat todellakin ongelmallisia. Pienikin virhe alussa riittää että linjasto ”heittää”.

Perinteinen ojalinja kepitys on hyvä, rajahan on suora linja. Samalla uittokaluston sprayllä voi rajaa merkitä puihinkin.

Joka vuotisen kevät tarkastuksen aikana voi kepityksen uusia.

Sthil Combisahan ketjusahalla ylettyy n. 3een metriin, sillä voi karsia rajalinjan puustoa oksistoista.

Pyykit ja rajat määräävät kapasiteetin jossa toimitaan.

Heti lumien sulaessa kannattaa pyykit paaluttaa ja pyykit maalata esim. fluorisoivalla sprayllä. Joka keväinen vartiopiirin rajojen tarkastus on hyvä suorittaa.

Ei muovia metsään, niinpä niin, mutta muovinen aurausviitta jossa on heijastin kestää pitkään ja näkyy pimeälläkin moton valoissa. Punainen muovinauhakin on hyvä, merkkipaaluun kannattaa sahata rako johon nauha solmitaan. Nauhoilla on paha tapa ”valua” irti pyykistä.

Yksi pitkä paalu jonka ympärillä 4 lyhyempää joista yksi voi olla muovinen takaa että pyykit löytyvät.

Itse olen täplittänyt pyykin ympärillä olevat puutkin joka puolelta, helpottaa sekin löytämistä.

Pyykkejä on monenlaisia, kivi, metalli,kiveen hakattu, suolla puupyykki.

Pyykeistä on hyvä ottaa myös kuvat ja GPS-koordinaatit. Pyykit kannattaa merkata numeroin kuvaankin esim. Tilan nimi, pyykin numero. A4 paperi+ tushi työvälineenä.