Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Ei se kuusi lepikon alla kasva, 2 vuotta taimikonhoidon jälkeen kuusi reagoi pituuskasvullaan.
Samoin harvennushakkuussa leveyskasvu reagoi melkein heti.
Moottorisahalla ei viljekuusikoita sahaa kuin kovimmat, kyllä sitä oksaa riittää. Motoa ei uskalla päästää kuusen pintajuuriston takia rikkomaan herkkiä juuristoja. Kuusikon tiheys ja talven pimeys aiheuttaa lisäksi sen että runkovaurioita syntyy.
Se hyvä puoli viljelykuusikoissa on että talvella niissä ei ole lumesta haittaa. Talvikohteeksi viljelykuusikko on hyvä jos itse pystyy manuaalisesti hakkaamaan.
Usein toistuvat lievät harvennukset on paras ratkaisu. Tähän harva pystyy, valitettavasti.
Pieni traktori ja vinssi on hyvä korjuuketju. Tiheyden takia ei runkoja tahdo saada kaatumaankaan mitenkään, vinssissä on voimaa.
Metsäntutkijoilta jää auttamattomasti tämä kenttätason kokemus pois. Kun yhdistää tutkitun tiedon ja käytännön niin muodostuu hyvä paketti.
__Onneksi taimikonhoidolla pääsee eroon ainakin ensiharvennuksesta. Säälihän se on istutettuja taimia kaataa pois, mutta visiiri vaan alas. 1200 tainta/ha tuottaa jo hyvän tuloksen ja jos tarvitsee harvennushakkuutuloja niin 1. harvennus ennen päätehakkuuta on mahdollista suorittaa.
Taimikonhoitoa, sillä metsää hoidetaan.
Yrjö Vuokila oli myös kuusimies. Hänen tutkimuksiaan on mukava lukea. Tutkittu tieto löytyy Joensuun metsätieteellisen osakunnan kirjastosta.
Loppu on sitä omaa havainnointia.
Viljekuusikon kasvatuksesta voisikin tehdä ihan oman juttunsa, sen verran mielenkiintoista ja kannattavaa se on.
Oikein, korkomarkkinoilta ei saa mitään ja pörssissä ei ole oston paikka. Puunhintakin on huono.
Antaa puun kasvaa vaan, myy sitten kun hinta kohdallaan ja odottaa oikeaa osto hetkeä pörssissä.
Sijoittamistahan se on metsänhoitokin, omaa tietoa ja taitoa sijoitetaan metsään.
Metsänhoito ja sijoittaminen&talous tekee elämästä ”sähköisen”.
Kiitoksia luvuista.
Tuotos nousee puun takasellakin siis yli 500 m3/ha.
25 ha tommosta riittäisi jo metsävapaaherraksi pääsyyn, edellyttäen että harvennustulot olisi sijoitettu oikein.
Hyviin kohteisiin kannattaa sijoittaa omaa tieto taitoaan.
Puuntakanen;
Paljonko m3 noissa 1960-luvun kuusikoissa?
D1,3 varmaan 30 cm..
50 vuotiaassa viljelykuusikossa maximi rungot 37 cm, ja räkämännyt 40 cm.
500 m3 täyttyy helposti.
Hirvi syö kyllä haavan taimet, sen verran asumattomia saloja on metsänvartijan alueella. Lehtikuuset menee samoin hirven suihin.
Maat on reheviä joten ainut puulaji on kuusi.
Viljelykuusikot tuottaa hyvin, kasvut on kovia. 10 m3/vuosi kiertoajan kuluessa.
Metsänvartijan hoitoalueella hoidetaan metsänvartijan mallin mukaan.
Viljely kuusikon istutustiheys vastaa vanhan luontaisen kuusikon tiheyttä, niin kasvulle annetaan hyvät eväät jo alussa.
Lehtipuu antaa sitten ilmaista nimenomaan luonnon omaa lannoitetta.Myöskin vattu ja horsma + muut heinät lannoittaa siinä sivussa.
Luonto on myös paras leimaaja, luonto ottaa ja luonto antaa. Ilmainen tyomieshän se luonto on.
Kyllä kuusi rehevillä mailla on paras ratkaisu.Ei tarvitse pystykarsia ja kasvu hoidettuna on hyvä.
Metsänvartija on taimikonhoitojen suuri kannattaja. 700-1200 runkoa hehtaarille riittää ja mikä parasta jää nuo motohakkuut vauriot pois.
Taimikot pitää vaan kiertää useaan kertaan läpi, tälläiseen hoitomalliin pystyy vain omatoiminen metsänomistaja.
1000 m3 metsässä Suomessa on viljelykuusikko, ei harvennettu mutta taimikonhoidot tehty.Siinä malli metsänvartijan hoitosuosituksiin.
Rehevät maat kuuselle, karut männylle. Vanha viisaus.
Seassa voi kasvattaa taimikko vaiheessa lehtipuuta.
Koivikon tuotos ei pärjää viljelykuusikolle.