Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Tilikausi kerrallaan. Tulevaisuutta voi hahmottaa ja historia kannattaa tuntea.
Heinäkuussa kävin viljelymetsikössä joka oli istutettu 1968, keväällä oli taimia kannettu ja hikoiltu. Nyt puuston m3 lähenee 500 m3/ha.
Kuvio hakattavissa ensi vuonna lakimuutoksen jälkeen vaikka heti, mutta 2028 metsiköllä on ikää 60 v ja m3/ha lähenee 700…että se siitä.
1.Uudistaminen on lakisääteistä.
2.Puukaupoista valistuneet tekevät 15 % varauksen, joka tuloutuu mm. uudistamiskustannuksiin.
3.Tilan markkina-arvo on parempi kun uudistusalat/vajaatuottoiset kohteet on viljelty.Siinäpä argumentit miksi metsänviljelyä harrastetaan.
Laatumänty kasvaa Lapissa ja karuilla kasvupaikoilla.
Luonto antaa siementä hyvinä siemenvuosina tarpeeksi laadun parantamiseksi.
Korkea lähtötiheys takaa karsiutumisen, loppu on sittten taimiston hoitoa/laatuharvennusta.
Samaa mieltä, ainakin saa energiapuu risukon joka harventaa itse itsensä.
Verottaja on kiinnostunut vain verotuloista, näkäjään.
Ikuinen maavaiva koko verottaja.
Metsäalalla saa vain 0,25 c/km. Vaikka bensan hinta on noussut (siinäkin veroa 75%) kilometrivähennys pysyy samana.
Autoverotus on Suomessa maailman 2.kovin, lisäksi käyttövero päälle, vakuutuksissakin on ”veroa” seka katsastus veroineen kaupan päälle.
Metsäteillä liikuttaessa tarvitsee hyvän toimivan auton, varsinkin talvella. Mahvatava on se ”v” joka nousee tolppaan kun auto ei lähde käyntiin.
Metsurit saisivat puolestani verovapauden auton hankintaan, tosin sitä käytettäisiin sitten väärin.
Ei ne poliitikot risusavottaa tee, joten kaikenlainen tietämys realiteetista on kadonnut.
Kunhan vain nostavat veroja, siinä kaikki puolueet pitävät vaalilupauksensa.
Pelkän tuotoksen perusteella istuttaisin mäntyä;
Mänty OMT:llä kokonaistuotto 848 m3, harventunut 272 m3
Kuusi OMT:llä kokonaistuotto 781 m3, harventunut 215 m3
Koivu OMT:llä kokonaistuotto 455 m3, harventunut 166 m3Lähde; V.T Aaltonen Metsähoito-opin alkeet v. 1934.
MT:llä tuotos on n. 50 m3 huonompi.
Luonto poistaa siis aika paljon kuutioita.
1930-luvun tuotos tutkimukset ovat luontaisesti syntyneen metsikön tuotoksia. Viljelymetsät olivat tuohon aikaan vielä nuoria ja pieni alaisia.
70.v metsikössä mäntyjä on 940 r/ha (30v.3245 r/ha), kuusia 2320 r/ha (30 v.8050 r/ha).
Nykyiset viljelymetsät perustetaan siis harvoina verrattuna luontaisesti syntyneisiin.
OMT männikön huono laatu on jokaisen tiedossa, joten kuusi näidenkin lukujen perusteella on MT
;n ja OMT:n puulaji. Koivun tuotos ei tyydytä ketään ja hintatasokin on tällä hetkellä huono vrt. havupuihin.______
Harventamattoman viljelykuusikon luonnonpoistuman määrä en ole löytänyt tutkitusta tiedosta. Taimia häipyy syystä tai toisesta ja viljelytiheys vaihtelee uudistajasta ym. seikoista riippuen.
Omissa harventamattomissa MERA-kauden viljelykuusikoissa luonnonpoistumaa jo löytyy, ei tosin paljon. Lumi toimii leimausmiehenä.
Täystiheän viljekuusikon harvennus onnistuu siis parhaiten raivaussahalla, vesakko ja ylitiheys pois. 1000-1200 r /ha, tuohonkin tulee luonnonpoistumaa.
Harmittaa kun aikoinaan ei tullut taimikoita harvennettua, lepikko vaan pois päältä. Joka tapauksessa harventamaton, huono aines häipyy.
Lopputuotokseen Aaltosen mukaan ei harvennus vaikuta, tosin harvennusvapaalle metsänhoitajalle ei tule harvennustulojakaan.
P.W.Hannikaisen suosittelemat apuharvennukset sen sijaan kannattaa tehdä, laadulliset näkökohdat huomioon ottaen. Jos puita ei saa korjattua niin maahan mättö.Sinnehän se luontokin ne korjaa. Metsänhoidollahan nopeutetaan luonnon joka tapauksessa suorittamaa harvennusta sekä harvennushakkuissa luonnonpoistuma otetaan talteen.
Pystykarsinnan voi aloittaa jo vaikka 3 metrisenä.
Pitää vaan huolen että kilpailijat poistetaan ja pystykarsintaa jatketaan.
Metsänhoitoon on tullut siis ”puutarhamaisia” piirteitä…..
Mulla menee korkoa korolle, 1500 ecua saa verovapaasti…ainakin vielä.
sounds like business to me…