Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Taimet voi olla Joensuulaisen Lehmon jätin jälkeläisiä.
Metsänvartija löysi ko. puun 1988, aikoinaan oli Suomen pisin mänty, 38 m nykyään. Metla otti puusta geenit pihalle.
Googlella löytyy kuvia Lehmon jätistä.
Metsänjalostuksella saa 15 % kasvunlisäyksen (Y.Vuokilan arvio), samoin laatu on hyvä.
Pitää palata 1920-luvulle, kuitupuu polttopuuksi.
Tukiit voi myydä/jalostaa hirsihuviloiksi/sahatavaraksi.
Minä en tee myyntipäätöstä, vaan omistajat.
Finanssikriisin aikaan metsänvartija toimi pörssissä, eli ostin.
Nyt kun puumarkkinat ei toimi panin myyntiin, eli eletään myyntivoitoilla.
Metsätila antaa sitten verohelpotusta.
Kaikki hakkuutoiminta 0:ssa, syy; huono markkinatilanne.
Harvennushakkuita olisi vaikka millä mitalla, samoin avohakkuutakin mutta omistajat eivät ole tyytyväisiä hintatasoon.
Varauksiakaan ei ole sisällä mitä purkaa joten omalla tilalla taimikonhoitoa ja apuharvennuksia. Yksittäisten puiden keräämistä polttopuuvarastoon.
Pörssissä ei ole oston aika ja korkotaso on huono. Metsän kasvu ylittää markkinakorot reilusti joten kesän kasvujen päälle ensi vuonna tulee taas lisää.
Tilan myynti on käynyt mielessä, metsätiloilla, varsinkin hoidetuilla ja puustoisilla on kysyntää. Kasvut on tosin niin hyviä että kannattaa paisuttaa puustopääomaa lisäksi tilan myyntirahoille ei löydy sitten hyvää osoitetta.
___
Erikoinen markkinatilanne, mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi sitten tehdä?
Metsänvartija odottaa puun ja korkojen nousua. Pörssiin kerkeää sitten kun talous romahtaa seuraavan kerran.
Pitkäjänteisyyttä….metsänhoito on pitkäjänteistä toimintaa.
Kuittifirmat kirjoittelee niitä korvausta vastaan.
Katteet on 10% vai enemmänkin?
Työttömiä metsureita heinäkuu/2013 778 henkilöä. Lähde;Yle
Osa luultavasti tekee harmaata…
Suomessa on vielä muutama, yksityistiloilla.
Ammattinimike muuttui 1920-luvulla metsäteknikoksi.
Aikaisemmin metsänvartijoita oli Metsähallituksella ja suurimimilla yksityistiloilla.
Organisaatio oli yksinkertainen ja tehokas. Aluemetsänhoitaja, alueella metsänvartijat joilla oli oma vartiopiiri.
Aluemetsänhoitaja suunnitteli hakkuumäärät ja metsänhoitotyöt. Metsänvartijat toteuttivat suunnitelmat, käytössä oli työntekijöitä sitä varten.
Vartiopiiri vaihteli sijainnista riippuen, Lapissa vartiopiirit olivat todella isoja, samoin metsänhoito alueet. Jopa miljoona ha.
Nykyaikana 1500 ha riittää vartiopiiriksi e-suomessa. 4 työntekijää/metsäpalveluyritys hoitaisi käytännön työt. Vartiopiiri olisi sitten vain talousmetsää, toki suojelukohteet rajattaisiin käsittelyn ulkopuolelle.
Harmaaksi taloudeksi voidaan lukea myös nykyiset pusikot.
Puut on myyty ja jäljelle jäänyt vain risukot jotka todellakin muistuttavat kaskitalouden aikaansaannoksia.
Metsälakia olisi tiukennettava ja vartiointia lisättävä.
Saisi metsänvartijatkin työtä.