Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Joo, voihan niitä vaihdella, jos haluaa. Kymmeniä raivaussahoja olen sahannut loppuun, eikä niihin ole kovin monta kertaa vaihdettu kytkimiä, Muutamaan olen vaihtanut. Tuo arton kertoma ”lasittuminen” on tosin mahdollista. Johtuu nuukasta kaasun käytöstä, jolloin kytkin todellakin kuumenee ja luistaa.
Puhut siis raivaussahasta. Oletko varma, että terä on kunnolla kiristetty. Kyllähän kytkinkin kannattaa joskus vaihtaa, jos se on todella pahasti kulunut, koska loppuun kuluneet käpälät voivat rikkoontua.. Kuitenkaan kuluneenkaan kytkimen ei pitäisi luistaa, koska se toimii keskipakoisvoimalla, eikä siinä ole rajoittimia jotka estäisivät käpälien aukeamista. Kytkimen jouset venyvät myös riittävästi kuluneessakin kytkimessä, eivätkä estä käpälien avautumista. Jos kuitenkin vaihdat kykimen, kannattaa vaihtaa myös kytkinrumpu. Kulunut rumpu voi haljeta ja aiheuttaa suurta vahinkoa.
Olen aika tavalla Arton linjoilla. Tulppa tulee vaihdettua suunnilleen kerran vuodessa,ilmanpuhdistin puhdistetaan tarvittaessa. Polttoaineensuodattimen olen joskus irroittanut ja työntänyt paineilmaa letkunpuoleisesta päästä ja taas on puhdasta. Kaasuttimia olen aukonut vähintään kymmeniä, eikä niissä ole ollut viime aikoina Jätkän mainitsemassa sihdissä mitään . En silti tyrmää täysin Jätkän näkökantaa, menneinä aikoina juuri suodattimet olivat useinkin tukossa ja vaihdettava ,samoin kaasuttimen jäätyminen aiheutti ongelmia.
jees h-valta:”Kiri, kiri! Eikö enää enempää löydy?”. Löytyy kyllä. Sodassa Venäjän puolelle jääneessä Raivolan lehtikuusimetsässä on puuta parhaimmilla paikoilla lähes 2000 kiintokuutiota hehtaarilla. Kiteen Puhoksessa on yli 150 vuotta vanha lehtikuusimetsä , jossa puuta on parhaimmilla paikoilla reilusti yli 1000 kiintoa. Kävin tuossa metsässä syksyllä. Suurin kuusi, minkä löysin oli rinnankorkeudelta ympärysmitaltaan 390 senttiä. Kuusta se on lehtikuusikin.
Varastosta löytyy yhdeksän moottorisahaa, mutta kymmenes on vielä hankittava. Lueskelin noita sahavertailuja ja kallistuin Husqvarna 550xpg:n kannalle. Toisena vaihtoehtona oli Stihlin 261 kaikilla herkuilla. Teholtaan ovat samaa luokkaa, Stihl taitaa olla muutaman sata grammaa kevyempi, mutta ei suurta eroa, eikä hinnoissakaan ole suurta eroa. Olen kokeillut molempia sahoja ja mielestäni Husqvarna tuntuu ainakin minun käsissä kätevämmältä. 15 tuuman laippa vielä tasapainottaa tunnetta. Nuo sahojen hinnat ovat mielenkiintoisia. Paikallisessa Husqvarnaliikkeessä tuosta Huskista saisi maksaa kovan tinkimisen jälkeen vajaat 900 euroa, muutamilta verkkokauppiailta saman saa reilulla seitsämällä sadalla. Nuo alussa mainitsemani , varaston hyllyllä olevat sahat ovat lähes kaikki kunnossa, tai jokainen on ainakin kunnostettavissa. Niitä on vaan kertynyt, kun ei kannata vaidossa antaa , eikä kaikki kaupat niitä otakkaan. Pitänee ruveta niitä itse myymään pois. Ensi viikolla alkaa uusi Husqvarna pöristä savotalla.
On taas alkaneet sotkeutua työntekijän ja urakoitsijan hinnat sekaisin. Jos Puunhalaaja todellakin uskoo, että metsuri saa palkkatyössä tuon 29€ tunnissa, kannattaa ilman muuta vaihtaa alaa. Voin kertoa reilusti, että neljän vuoden koulutuksen( johon kuuluu myös johtajakoulutus) ja neljänkymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen on palkkani suorittavassa metsätyössä 15,12 euroa tunnissa. Sen lisäksi saan moottorisaha/raivaussahahakorvausta 3,63 € tunnissa, joka ei ole palkkaa, vaan korvausta omien työkalujen käytöstä. Kuulun ilmanmuuta alan palkkatasossa yläluokkaan ja olen tuhon palkkaani varsin tyytyväinen. Myös minulla on erilaisia tilanteita työssäni, kuten Puunhalajallakin, mutta jos työympäristö ahdistaisi, vaihtaisin alaa.
Ompa ollut Urakkametsurilla aikoinaan kova palkka. Tuntipalkka ilman sahakorvausta ( 148,06/6)=24,67 euroa. Sahakorvauksen kanssa (148,06+44,42)=192,48. Tuo jaettuna kuudella antaa tuntipalkaksi 32,08 euroa.
Tee hankintakauppa, silloin tiedät varmat hinnat kullekin puutavaralle. Osa firmoista on varsin nihkeitä käteiskaupoille, ja joudut jokatapauksessa myymään sillä hinnalla, mitä suostuvat maksamaan. Mielellään pitäisi olla vähintää 5 kiintoa / myytävä puulaji. Hankintakauppaan voi laittaa ehdon , joka huomioi jäätilanteen. Jos teet 200 kiinnon kaupan ja saat siitä puoletkin toimitettua tuskin , tuskin tulee narinoita. Kauppahan tehdään arvion mukaan. Jos jää muutamiin motteihin ottavat kyllä jos on sopimus, eikä toimitusmäärä johdu saamattomuudesta, vaan tuosta heikosta jäätilanteesta.
Pari mittaa kannattaa kuljettaa mukana, kuten Jätkä mainitsee. Ei ole kovin kallis investointi. Aikoinaan käytin kesäaikaan linkkumallia ja talvella saksia.Linkun piikki kannattaa viilata hyvin ohueksi, niin menee jäiseenkin puuhun. Monissa uudemmissa mitoissa ”saksien” kärkiä on taivutettu liikaa, hamara ottaa puuhun ennen kuin kärki. Viilaamalla ja taivuttelemalla asia korjaantuu. Omistin joskus nuo liitospihdit, olivat kätevät. Ovat jo kadonneet jonnekin. Aika harvoin mitta katkeaa, kun on huolellinen.
Tämän päivän metsurit tekevät puhelimella työmaapäivityksiä ja suunnistavat palstalle karttaohjelmalla. Älypuhelin on siis välttämätön. Pakkasella tahtoo virta kulua nopeasti, vaikka pitäisi puhelinta sisätaskussa.