Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Misthän tämä ristiriita johtuu. Jonseredin omilla sivuilla tuon CS 2250 s mallin tehoiksi ilmoitetaan 1,9kW. Kaikissa liikkeiden ilmoituksissa saman sahan teho on 2,4kW.
Olan tapauksessa se johtuu varmaan siitä, että hänen kehonsa ja mielensä olivat sitoutuneet tuo 10 vuoden aikana erottamattomasti tuohon vanhaan Stihliin.
Rukopiikki:”Koskaan en ole ymmärtänyt tätä harrastesahojen ostoa muutaman satasen säästön takia. 699 euroa taisi olla hankkijan tarjous 2253 mallista. Muuta jonssia ei mielestäni kannata kenenkään ostaa.” Kun oma Husqvarna 550xpg oli neljä viikkoa takuukorjattavana, sahailin hankintaani myös 2252 Jonseredilla. Useita päiviä. Toinen saha, mitä käytin tuona aikana oli 346 Husqvarna, sillä isommalla sylinterillä. Oli vielä melko vähän sahattu Husgvarna 545. Noita vertaillessa en pysty hirveästi moittimaan tuota ”isäntälinjan”sahaksi nimettyä Joseredia. Mielestäni käy täysin ammattisahaksi. Vain muutamassa, parin kiinnon oksaisessa ja jäisessä koivussa huomasi, että tehoa saisi olla enemmän. Kun pitää terän kunnossa , homma hoituu myös hieman pienemmilläkin tehoilla. 2252 vastaa suunnilleen husqvarnan 545 vanhempaa mallia.
Olen Pavekan kanssa samaa mieltä. Jos välttämättä haluat Jonseredin, osta mieluummin 2252-malli ,sen saa netistä hintaan 535 euroa. 2050 teho on 1,9kW, 2252 teho 2,5kW.
A.Jalkanen:”Tilanne paranee, jos sijoittaa osan metsärahoista hyvin, vaikka Metsäliiton osuuksiin. 150000 euroa siellä voisi tuottaa vuodessa vaikka 5 % eli 7500 (netto verojen jälkeen), ja tuoton voi jättää osuuksiin kasvamaan korkoa korolle”. Oli tähän asti paras neuvo lisätä metsän tuottoa. Laitan kuitenkin vielä paremman. Voihan noilla metsärahoilla perustaa myös pikavippiyhtiön. Niiden tuotto on huomattavasti suurempi, kuin Metsäliittoon sijoitus. Ulosottofirma hoitaa tarvittaessa tuoton perinnän.
Ymmärrän kyllä, mihin odotusarvo perustuu. Jokatapauksessa siinä lasketaan tulevaisuuden tuottoa myyjälle. Tuota odotusarvoa tosin kompensoi tila-arvion loppuun laskettu arvonalennus. Kun olen seurannut noita myytäviä metsätiloja, ovat ovat odotusarvolisä ja arvonalennus usein samaa suuruusluokkaa. Tietysti poikkeuksiakin on.
Tilley:”Gla: Arvokasvun saa pidettyä itsellään pitämällä tilan itsellään. Jos myy tilan toiselle, se toinen saa siitä myyntihetkestä lähtien (arvo)kasvun. Mutta metsätilojen hinnat määräytyy markkinatalouden mukaan ja aina joku laskeskelee että voi maksaa edelliselle omistajalle seuraavan 10 vuoden kasvun ja silti itsekin vielä hakata sen saman kasvun kannattavasti. ”uskoo ken tahtoo”.” Eihän se todellakaan mene noin. Jos,tai kun tilan hintaan on laskettu odotusarvolisä, saa myyjä kaupassa aika suuren osan myös tulevasta tuotosta. Eikä ole mitään takuita, että metsä kasvaa niin, kuin noissa odotusarvoarvioissa on arvioitu. Sitähän voisi verrata tilanteeseen, kun pääkaupunkiseudulla myydään asunto-osakkeita. Osakkeella on myyntihetkellä tietty hinta. Kun asuntojen hinnat ovat siellä nousseet jatkuvasti, kiinteistövälittäjä laskisi jonkin odotusarvon, mitä hinnat tulevat nousemaan ja lisäisi sen tuohon osakkeen lähtöhintaan.