Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Kaasuttimen suuttimien säätö, kaasuttimen kalvot, polttoainesuodatin, bensaletku. Noista kannattaa aloittaa.
Jätkälle vastaan, että ei kannata vetää hernettä nenään. Teknisesti ehdotuksesi voi olla hyväkin.Tuo torjunta-aine pönttö olisi saatava sijoitettua selkään, eikä sahaan, niin kuin oli aiemmissa malleissa. Tulee vaan niin helvetisti lisäpainoa kannettavaksi. Lisäksi eteen tulee todellakin kustannuskysymys. Jo ilman tuon torjunta-aineen levitystä vaikuttavat metsänhoitokulut metsänomistajien mielestä olevan liiaan korkeat. Raivauksen yhteydessä suoritettu kantojen ruiskutus lisäisi niitä jo työn osalta huomattavasti. Mitä taas tulee tuohon raivausajankohdan valintaan , se on mahdotonta, jos metsiä aiotaan yleensäkkään hoitaa. Kuten tuolla aiemmin mainitsin, hoitamattomia metsiä on lähes miljoona hehtaaria. Keväällä alkaa istutuskausi heti maiden sulettua, syksyllä se jatkuu suunnilleen syyskuun loppuun. Eli raivausaikaa olisi keväällä ennen istutusta pari viikkoa, maksimissaan hyvänä keväänä kuukausi. Syksyllä pakkasten alettua raivauskautta on enemmän, täällä Savo-Karjalassa sitä on karkeasti pari- kolme kuukatta. Tuossa ajassa olisi siis pyrittävä kirimään kiinni hoitorästejä ja tehtävä ajankohtaiset työt. Koska keskellä kesää ei istuteta, olisi työntekijöiden oltava tuo aika työttömänä. Mitä kauempana asioiden suunnittelijat ovat itse varsinaisesta työn toteutuksesta, sitä monimutkaisempia ja erikoisempia ovat ehdotukset oikeista menetelmistä.
Olen Aplin kanssa täysin samaa mieltä. Vuosikymmeniä olen raivaillut taimikoita läpi kesän, istutusajat poislukien. Eteen ei ole tullut tapauksia, että metsä olisi tuhoutunut vääränä ajankohtana tehdystä raivaustyöstä johtuen. En tietenkään väitä, etteikö jossain tapauksessa vahinkoa voisi tullakin, mutta yleistä se ei ole. Katsoin vanhaa tilastoa (vuodelta 2018). Luonnonvarakeskuksen mukaan hoidon tarpeessa olevia metsiä oli tuolloin 800000 hehtaaria. Määrä lisääntynee koko ajan. Luulen, että laajemmassa mittakaavassa metsien hoitamattomuus on suurempi ongelma, kuin väärä hoidon ajankohta. Vielä suorittavassa työssä olevana luin kauhulla Jätkän kommentta kantokäsittelylaitteiden asentamisesta raivaussahaan. Olen aikoinaan kannellut moista lisäpainoa ja Herra varjele, että sitä aikaa ei enää tulisi, että vielä joutuisin tuon värkin sahaani virittelemään. Puuhastelijoille ehkä homma sopii, mutta ei niille, jotka tekevät töitä ammatikseen. No, asiahan riippuu tietysti siitä , mitä tuosta maksettaisiin. Luulen kuitenkin, että hinta olisi liian korkea maksajalle ja pieni suorittajalle.
Koska akkli kertoo olleensa jopa kilpailutason istuttaja kuokka-aikaan , olisi mukava tietää, miitä kappalemääriä pystyit istuttamaan päivässä. Niin muokattuun, kuin muokkaamattomaan. Mielellään todellisia, eikä mitään menneisyyden lisää.
Minua kiinnostaa myös, että onnistuiko se saarisavotta, mitä jp suunnitteli talvella. Vai jäikö ensi talveksi?
Tottahan tuollaisella sahalla voi vielä sahata, jos on kunnossa. Mutta suurempia remontteja ei kannata tehdä. Tulppa, kaasuttimen kalvot, bensansuodatin, siinä osat, mitkä vielä kannattaa laittaa, jos kone on muuten kunnossa. Tuolla hitsauksen hinnalla voi saada samanlaisen, toimivan sahan. Omistan itse vanhan Stihl 010 sahan. Toimii hyvästi, mutta on enemmänkin hyllyn täyttönä. On kokoonsa ja tehoon nähden painava saha, samoin kuin tuo 020 malli.