Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Per Ä Reikäs muistaa väärin.Ei se työn hinnasta johtunut. Syynä olivat pörssiyhtiön kasvottomien sijoittajien tuottovaatimukset, joille ei löydy kattoa. Sovittiin, että ei viitsi ruveta talkoilla teettämään töitä, kun ei sekään lopulla riittäisi. Pannaan siis pillit pussiin. Tuon väärinymmärryksen ymmärtää kyllä. Per Ä oli ottanut jo saunalle tullessa sen verran pohjia, että vietiin kantamalla lauteille.
Olen Puukin ja Annelin kanssa samaa mieltä. Jos aliskasvoskuusikko on vähänkään kehityskelpoinen, sitä kannattaa kasvattaa koivikon alla. Korjuuvaiheessa osa tulee särkymään, mutta kuusten kasvaessa ei reikäisyyttä näy. Jos ylispuuhakkuun jälkeen kuusia on jäljellä se määrä, mikä on normaalisti ensiharvennuksen jälkeen (pyöreät 1000 runkoa), on se riittävästi.
Tulipa tuosta metsurien kumisaapaskeskustelusta mieleen eräs hauska juttu. Oltiin aikoinaan eräänä aamuna istutustyömaan laidassa suunnittelemassa , miten työt aloitetaan . Oli iso palsta ja miehiä sen mukaan . Siinä sitten alettiin keskustella juurikin metsureiden kumikengistä, ensisijaisesti istutusta ajatellen. Osa oli sitä mieltä, että Sievin saappaat ovat parhaat, nuoret miehet väittivät, että Dunlopin rautakärkiset ovat lyömättömät, mutta niitä ei saa paikallisesta kaupasta, vaan ne on tilattava verkkokaupasta. Ei oikein päästy selville, kummalle puolelle vaaka kallistuu. Porukan nokkamies , joka oli käynyt edellisenä talvena lomareissulla Thaimaassa, tuumasi siinä vakavalla naamalla, että kun hän lähti lomalle Pattaialle, tilasi hän kanssa muutaman paketin ”Dunloppeja” netistä. Kysyin häneltä, että ottiko vielä varmuuden vuoksi rautakärjellä. Siitäkös nauru repesi ja tultiin siihen tulokseen, että kyllä Dunloppeihin voi luottaa niin työssä, kuin vapaa-ajalla.
Ensi viikolla alkavat taas työt. Muutaman viikon ehtii raivailla melko turvalliseen aikaan ennen istutuksia. Sen verran vielä kylmää, että ei luulisi itiön tarttuvan kantoihin. Istutuksen jälkeen raivaillaan sitten kesä , ilman kantokäsittelylaitteita tietenkin. Nähtäväksi jää ,pelastetaanko, vai tuhotaanko tulevaisuuden metsiä. Talvi tuli vietettyä eläkkeen varassa. Siinä joutenolon lomassa tein reilut 500 kiintoa hankintahakkuuta.
Tiedoksi Jätkälle, että ainakin kaikki suuret metsäfirmat ovat laittaneet kypärän käytön pakolliseksi kaikissa moottori- ja raivaussahatöissä. Ohje koskee myös urakoitsijoita ja heidän aliurakoitsijoita, ketjun loppuun saakka. Eihän varhaisperkauksilla ole suurta päähän kohdistuvaa vaaraa. Joku lahopökkelö voi olla alueella ja kaatuu päähän, lintu voi pudottaa paskan tai meteoriitti putoaa niskaan.
Totta töriset, Visakallo. Mutta jos varhaisperkausta myöhästytetään hieman, ja jätetään sekaan vain sitä olematonta sihvelikköä, mitä kuusikon seassa yleensä on, ei tuo sippilehtipuu haittaa kuusen kasvua. Tietysti poistetaan kaikki kuusia isommat lehtipuut. Olen toiminut näin omilla mailla. Taimikot ovat hyvässä kunnossa, eikä seassa oleva koivu haittaa kuusen kasvua. Vasta varsinaisessa taimikonhoitovaiheessa valitaan sitten kasvatettavat koivut. Tuo sihvelikoivu ottaa vielä kuuset kiinni. Kun kuuset ovat saavuttaneet 6-7 metrin tason,koivu ei enää etuile merkittävästi pituuskasvussa.
Muutamat metsäyhtiöt ovat jo ymmärtäneet sen, että kuusikot raivataan kasvatustiheyteen varhaisperkauksen yhteydessä. Myös sekaan jäävän lehtipuun(ensisijaisesti koivun) osuutta on lisätty (20%). Tämä on oikea menetelmä. Jos kaikki siirtyisivät vataavaan käytäntöön, juurikääpäongelma ainakin kuusikoissa vähentyisi merkittävästi.
Olen sitä mieltä, että raivauksilla viiltosuojahousut ovat tarpeettomat. Kuten Itämaan ihme kertoo noita varsinaisia raivaushousuja löytyy eri valmistajilta. Niissä on sen verran pehmusteita edessä, että risujen räpsimiset eivät tunnu jaloissa ja pehmentävät myös iskua, mahdollisessa kaatumisessa. On erittäin harvinaista, jos onnistuu sahaamaan itseään raivaussahalla. Itse olen käyttänyt Stihlin raivaushousuja
Suorttavalla tasolla olevana voin kertoa, että tuota juurikäävän torjunta-ainetta voidaan levittää millä tavalla ja missä vaiheessa tahansa, kunhan vaan maksaja löytyy. Keinojahan kyllä löytyy, kysymys on siitä, löytyykö maksajia.
Annelille sanon, että kyllä asioita voi pohtia teoriatasolla. Totuus on kuitenkin, että urakoitsijan ja työntekijän on suoritettava työ silloin, kun annetaan toimeksianto. Ei jokainen työnsuorittaja voi itse määrätä, mitä tekee ja milloin.Voihan työstä tietysti kieltäytyäkin, jos huomaa, että homma ei ole omasta mielestä järkevää,mutta seuraava osoite on sitten kilometritehdas. Miten mielestäsi pitäisi toimia, että nuo hoitotyöt tulisi tehtyä pakkasten aikana? Mistä riittävästi työvoimaa , jos kaikki tarvittava työ täytyy tehdä muutamassa kuukaudessa? Mitä metsurit tekevät keskikesän, talven työttömyydessä on aivan riittävästi kestämistä. Yksittäinen metsänomistaja voi omassa metsässään toimia omalla tavallaan , omilla aikatauluillaan ja niin täytyykin. Hänellä on metsäänsä täysi määräysvalta kuten kuuluukin olla. On näitä asioita vuosien saatossa pohdittu kerran jos toisenkin, eikä ole menty sivuille vilkuilematta.