Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Istutin tänä kesänä omaan metsään 8100 kuusentainta. Palkkatyössä istutin noin 87000 tainta , pääasiassa kuusta, myös jonkinverran mäntyä ja koivua. Toisaalta olen samassa ajanjaksossa raivaussahatöissä kaatanut moninkertaisen määrän puita mätänemään. Kaadettujen risujen määrä on karkeasti arvioiden luokkaa 500000- 1500000 kpl. Olenko siis vaarallinen hiilinielujen tuhoaja, vai olenko tehnyt merkittävän ympäristöteon?
Jokaisen suuren toimeksiantajan (Torna, Enso ,MG, UPM, jne) työohjeissa on vaatimus, että kaikki polut ja muut vastaavat kulku-urat on pidettävä raivaustöissä puhtaana. Ammattimetsureille tuo ohje on mennyt jo niin hyvästi mieleen, että asiaa ei tarvitse edes miettiä. Eikä tarkoitus olekkaan vaikeuttaa kenenkään metsässä liikkumista.
Kyllä Pavekka puhuu asiaa. Tämä yleisesti käytössä oleva ketjumalli on toistaiseksi paras. Teroituksenkin oppii jokainen, kun harjoittelee tarpeeksi.
Vaikka olenkin työntekijä, olen jonkinverran tietoinen , mitä suuret toimijat maksavat hoitotöistä yrittäjille. Helpoissa ja normaalessa kohteissa hinnat ovat suunnilleen kohdallaan, eikä ne ole maanomistajillekkaan kohtuuttoman kalliita. Kun risun määrä lisääntyy, ei korvaus kasva siinä suhteessa, kuin työn määrä. Erittäin vaikeat kohteet ovat maanomistajalle kalliita ja urakoitsijalle lähes kannattamattomia. Eikö kemeraaa voisi porrastaa siten, että sitä maksettaisiin maanomistajalle työvaikeuden mukaan. Kasvupaikkatyypit voisivat olla eräs korvaushinnoittelun peruste.
MJO:”Tarviiko kuivaa CT kangasta varhaisperata?” Tarvii, jos siellä on ylimääräistä tavaraa. Ja jos CT ei kelpaa, sanotaan VT. Suuret kuviot eivät ole aina välttämättä läpeensä samanlaista ravinteisuusluokkaa . Myös tuolla CT:llä voi olla rehevämpiä läimäreitä, joissa on enemmän risua.
Ei varmasti pärjää, jos kaikki tehdään tuolla hinnalla. Kannattaa kuitenkinhuomioda tekstistä sana MINIMI. Kuivaa CT kangasta varhaisperkaa päivässä parhaimmillaan useamman hehtaarin. Max-hintaa en viitsi paljastaa.
Puuki:”Kemeran sääntöjä pitäisi muuttaa , kun se 7 v. on usein liian pitkä aika varhaisperkauksen ja th:n välillä . Ehtii mennä vesakko liian pitkäksi . Päättäjille se valitus pitää kohdentaa eikä mo:lle., jos muutosta haluaa asiaan. Nykyinen e-puutukihan onkin poistumassa seur. lain uudistuksessa. Saa firmat kaivaa rahan sen jälkeen omasta pussistaan jonka ovat tähän mennessä saaneet tukena . Mutta ei ole niille mikään ongelma koska puun e-sisältö on suuri ja sen arvo on noussut ja nousee entisestään.
Varhaisperkaustuen nihkeä hakumäärä johtunee nousseista kustannuksista. Eräskin firma kertoo esitteessään min ha-maksun olevan 500 €/ha. Tuki on pieni tekijä siinä , kun on esim. helppo kohde jota sahaa vähintään 1 ha:n päivässä.” Puuki on oikeassa Kemerassa olisi todellakin korjaamista. Varhaisperkauksen yläraja (3 metriä) on liian korkea. Tuo ehkä tarpeellisin hoitotyö olisi tehtävä viimeistään taimikon ollessa 1,5metriä, mieluummin jo metrin vaiheilla.Toinen kemeratuki olisi myönnettävä silloin kun hoitotyö on uudestaan tarpeellinen, vuosista välittämättä. Jos tuo Puukin mainitsema minimi 500€ /hehtaari on totta , se on todellakin järjetön. Paljastan tässä erään yrityksen minimitaksan varhaiaperkaukselle, siis yritykselle, ei työntekijälle. 215€/ hehtaari. Silläkin pärjää, mutta kohteen on todellakin oltava helppo.
Visakallo:”Eiköhän kuitenkin suurin osa valtakunnan kemerakohteista ole hoidettu oikeaaikaisesti.” Näin varmaan on. Mutta on huomattava määrä niitäkin alueita, missä hoitotyöt ovat todellakin myöhässä. On kohteita, missä varhaisperkausta ei ole tehty lainkaan, jopa niitä, joissa ei ole tehty edes varsinaista taimikonhoitoa. Olen kymmenien vuosien aikana ollut hoitotöissä eri pitäjissä ja maakunnissa Lappeenranta-Jyväskylä-Kajaani- Ilomantsi piirin alueella ja samalla tavalla niitä myöhässä olevia alueita on kaikkialla ollut. Suurin osa on oikea-aikaisia, mutta myöhästyneiden kohteiden osuus on jostain syystä selvästi lisääntynyt. Syyksi epäilen sitä, että tilat pirstoutuvat, nuorempi väki hakee elantonsa kaupungeista ja omistajille metsä on muuttunut toissijaiseksi tulonlähteeksi, eikä sen hoitoa katsota niin tarpeelliseksi. Eikä välttämättä ymmärretäkkään metsätalodesta paljoakaan.
On vielä eräs keino, miten saa ilmaista luomulannoitetta. Ei laske tarpeitaan vessanpyttyyn, vaan ottaa kaiken talteen. Etenkin suurissa peheissä saanto on melkoinen jo vuodenkin ajanjaksossa. Määrää voi vielä lisätä huomattavasti, kun kerää naapureidenkin tuotokset. Tuota seosta voi sitten ruiskutella reppuruiskulla puiden juurille.
Ilman muuta raivaus ennen hakkuuta. Eikä sitä tarvitse täysin puhtaaksi raivata. Riittää, että motokuski näkee kunnolla. Matalaa risukkoa (alle nenänkorkeudella olevaa) ei tarvitse raivata kuin metrin säteeltä puiden tyviltä, korkeampi pois. Koska tarvitsisi vain kesällä raivauksen, on raivattava puu oletettavasti lehtipuuta. Kuten Jätkä tuolla aiemmin totesi, jää omalle työlle vielä kohtuullinen korvaus. Puuki on oikeassa, oikea-aikainen taimikonhoito vähentää ennakkoraivauksen tarvetta.