Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Taneli on oikeassa. AY-liike on voimaton tuon halpatyövoiman suhteen. Suuri osa ulkomaalaista työvoimaa toimii(ei ole muuta vaihtoehtoa) itsenäisinä yrittäjinä. Heidän asioitaan ei AY-liike voi ajaa.
Kun tuolla yrityspohjallakin saa parempaa tuloa, kuin kotimaassa, moni ulkomaalainen hyväksyy sen, vaikka tietää, että heitä käytetään hyväksi.
Pakettiautolla kulkee raivaussahat ja muut työvermeet mukavasti. Työkelit ovat parhaimmillaan. Lunta maassa 10 senttiä.
Metsänmies ei vastusta ulkomaalaisten metsureiden maahantuloa, olkootpa he Ukrainasta, Virosta Puolasta …….tai vaikkapa Thaimaasta. Metsänmies ei vaan tykkää siitä, että näitä ulkomaalaisia käytetää hyväksi erilaisilla palkka-/yrittäjäkikkailuilla. Jos heille maksetaan se palkka ja muut edut, mikä työehtosopimuksen mukaan kuuluu, niin tervetuloa.
kuustoista:”Kyllä sitä vierastyövoimaa tarvitaan että metsän istutus säilyy kannattavana.” Istuttelin vuonna 1995 metsänhoitoyhdistyksen töissä taimia. Istutuspalkka oli 60 penniä(10,009 senttiä)kappale. Sama taksa läpi syksyn. Istuttelin vuonna 2021 metsäpalveluyrityksen töissä taimia. Istutuspalkka oli 9,5 senttiä(56,484 penniä kappale). Sama taksa läpi kesän. Istutuskustannus tainta kohti on siis laskenut. Suomen Pankin raha-arvolaskurin mukaan, joka ottaa huomioon elinkustannusindeksin, tuon 60 pnniä pitäisi olla tänä vuonna 15 senttiä. Ansiotasoni ei ole tietenkään laskenut tuossa mittakaavassa ,johtuen työn kehittymisestä ja istutusmäärien kasvaessa päivää kohti. Nuo -95 hinnat ovat kuokkahintoja.
Kuten jees toteaa, siisti maisema tulee, kun kannot poistaa. Varmaan ollut ennen hakkuuta jokin törkyinen metsikkö. Järjetön on tuo hinta-arvio, oikea hinta voisi olla 300 euroa. Jostain kunnan sisältä löytyy todennäköisesti toimeksianto tuolle työlle. Mahdotonta, että ei ole oltu tietoisia työn toteutuksesta. Kunnan tuntipalkkainen amatöörimetsuri ollut kannoista päätellen hommissa useita päiviä.
Ei aivan näin, kuten mehtäukko kyselee.Jos homma on täysin tahallista ,tilanne tieteenkin muuttuu. Tuossa tilanteessa hakkuuoikeuden omistaja voi vetää jatkossa MHY:n käräjille ja homma etenee sitä kautta.Tottakai myös vahinkotapauksessa, mutta lähtökohta on, että hakkuuoikeuden omistaja on vastuussa. Jos isäntä on hakkuuoikeuden omistaja, olettaisi hänen tietävän rajansa. Jos korjuufirma on eri, kuin ostofirma, ei korjaaja ole niin suuressa vastuussa, kuin ostaja. Tietysti kaikilla osapuolilla täytyisi olla myös jonkinlaista järjenvaloa päässä.
Olin -80-90 muutaman kerran tilanteissa joissa hakkuut olivat menneet tilanrajan yli. Tuohon aikaan ainakin meillä päin leimikot rajasi yksistään MHY. Kaikissa noissa tilanteissa lemikot olivat rajattu kirvesleimoin, viiluissa vielä Y-merkit. Hakkuut oli tehty noita MHY-linjauksia myöten. Ainakin tuhon aikaan ratkaisu oli yksiselitteinen. Vastuun kantaa aina hakkuuoikeuden omistaja, olkoompa linjauksen tehnyt kuka tahansa.
Kasvatin viime kesänä omiksi tarpeiksi perunoita.(Ilman tukia). Kasvamaan laitoin 20 siemenperunaa, sato oli pyöreästi viisinkertainen.Ei syöneet myyrät, ei villisiat eivätkä kauriit. Alun toistakymmentä kertaa saatiin vaimon kanssa syödä oman ”pellon” uusia perunoita.
Onhan sillä jeesillä muitakin erikoisuuksia, kuin jäteöljyn käyttö sahoissa, joka taitaakin olla ratkaiseva tekijä hänen metsätalouden kannattavuudessa. Toinen on haavan kasvatus ja kuvitelma, että se on vielä kannattavaa. Voi tietysti olla mahdollista, että jäteöljy kääntää metsätalouden hiuksenhienosti voiton puolelle.