Aimo Jortikka:”Kantohinta 60 euroa, puunhankinta ( hakkuu, metsäkuljetus, kuljetus sahalle ,hankinnan  yleiskulut) yhteensä 25 euroa? Lopputuote sahatavara nyt 300+ euroa. Mites nämä täsmää, loput kuluu sahurien pikkujouluissa?”  Luulisi Aimon ymmärtävän, että kuutio puutavaraa ei ole sama, kuin kuutio sahatavaraa. Eikä tukit muutu itsestään sahatavaraksi tehtaan portin ohitettuaan.

On todellakin ihmeellistä, miten vähän, (tai ei oikeastaan ollenkaan) tuo sahatavaran hinnan nousu on vaikuttanut kantohintoihin. Kurki (ehkä myös Puuki) löytää oletettavasti syyn liian korkeista sahateollisuuden palkkakustannuksista ja ammattiliitoista, vaikka palkat ovat olleet maltillisessa kehityksessä. Sahateollisuuden mahdollisimman suurella  voitontavoittelullahan ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Älä arto turhaan moiti stihlejä. Ne toimivat aivan yhtä hyvästi, kuin ruotsalaisetkin raivaussahat. Olen itse sahannut vuosikausia stihleillä ( olen sahannut myös molemmilla ruotsalaisilla). Ei niissä ole ollut merkittävää eroa talviolosuhteissakaan. Kaikki sahat tarvitsevat talvella parempaa huoltoa, kuin kesällä. Meillä kaikki raivausmiehet viettävät aikaa kotonaan, olipa, huski jonski, tai stihli. Lunta on kahlata liikaa.

Älähän mitä Rukopiikki. Ammattilainen, tai säännöllisesti metsiään hoitava amatöörikin tekee melkoisen tilan hoitotyöt itse, eikä siinä koko elämä kulu. Itsekin käyn ainakin  kerran, pari kesässä Lapissa kalareissulla. Talvella on aikaa etelänmatkoille, joita nyt kylläkin korona rajoittaa.

Kurjen laskelmassa kaikki muu raaka-aine, paitsi puu, ovat ilmaista. Kun tehtaita rakennetaan, syntyy siis vain palkkakuluja. Samoin energia on ilmaista, vain energian palkkakulut ovat rasite. Logistiikassa ei ole kuin työntekijöiden palkat kuluina. Kun päästöt ja ympäristö on otettava huomioon, on se palkkakulu. Sovitaanko, että yrityksen voittokin on palkkakulu, onhan se sijoittajan palkkaa sijoituksestaan,?

Onko Puuki todellakin sitä mieltä, että metsäteollisuuden, tai yleensä työntekijöiden palkat ovat ainoa syy siihen, että puun hintakehitys on pysynyt huonona?  Olisin sitä mieltä, että asiaan vaikuttaa myös metsätuotteiden tarjonnan lisääntyminen muissa maissa, joissakin tuotteissa kysynnän väheneminen, osakkeiden omistajien tulosvaatimukset, palkoista johtumattomat kustannusten nousut, (mm. energia, päästörajoitukset). Palkkakulut ovat vain yksi osa koko tuotantoa .

On totta, että pääkaupunkiseudun asunnot ovat kalliita, ainakin näin maasedulta katsottuna. En kuitenkaan vertaisi metsätiloja siihen. Paremminkin vertaus kävisi niin, että sijoitus tehtäisiin johonkin näivettyvän kunnan kiinteistöihin ja jäätäisiin odottamaan , josko alueelle tulisi jokin tekijä, joka nostaisi noiden kiinteistöjen hintaa.

A.Jalkanen:” Metsä on hyvä sijoitus hajautusmielessä. Pääomaa ei koskaan menetä kokonaan, joten sille voi aivan hyvin sallia pienemmän tuoton kuin vaikka pörssiosakkeille.” Sanoisin paremminkin, että tämän hetkisillä hinnoilla metsä on huono sijoituskohde, ainakin jos katsoo sitä pelkästään metsätalouden kannalta. On tietysti mahdollista että tulevaisuudessa metsällä on myös muuta rahallista arvoa, mutta se on arvailua.