Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Olet väärässä Metsuri motokuski. Palkoissa ei ole ylärajaa, vaikka palkkataulukot ovatkin olemassa. Tes ei estä mitään palkanylityksiä, vain vähimmäispalkkojen alittamisen.
Kysyn vielä Metsuri motokuskilta, että mitä haittaa yleissitovuudesta on? Sehän koskee vain nimenomaan työehtosopimuksien vähimmäisehtoja. Se takaa myös ammattiliittoihin kuulumattomille työntekijöille samat edut, kuin liittoihin kuuluville. Estää myös alipalkkauksen. Suuret yritykset ovat enimmäkseen hyväksyneet yleissitovuuden, Pienissä se on nimenomaan estämässä työolojen polkemista.
Metsuri motokuski:”Ei niitä työntekijöitä ammattiliitto löydä yleissitovalla sopimuksella vaan maksamalla kunnon palkka niin työntekijätkin löytää.
Kunnon palkkaa voi maksaa ilman ammattiliittojen sopimuksia. Liittojen neuvotteluissa sovitaan vain alojen vähimmäispalkoista. Yli vähimmäispalkkojen voi mennä, alle ei. Jos tarjottu palkka on alle työehtosopimuksen, se ei ole ”kunnon palkkaa”.
Työehtosopimuksissa sovitaan muustakin, kuin palkoista.
Ola_ Pallonivel:”Kyllä kai siellä tehtaan menopuolella on muitakin menoja, kuin palkkakulut? Raaka-aineet, sähkö/energia, huolto?”
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Kannattaa kuitenkin tututustua Kurjen oppiin. Hänen mukaansa yrityksen liikevaihto miinus yrityksen voitto on pelkästään palkkakustannusta. Poikkeuksen tuossa teoriassa tekee ainoastaan metsäteollisuus, jossa raakapuun kantohinta katsotaan ”vähäiseksi kustannukseksi”.
Petkeles:”Junttiperän eläkkeennauttijoiden taloudellinen tutkimuskeskus taas vauhdissa. Miten onkaan, että taloustietämys korreloi positiivisesti matalan sosioekonomisen aseman kanssa.”
Kommentoi joskus oikeaa asiaakin, nuo päättömät viisastelut tuskin nostavat arvostustasi keskustelijana.
Kurki:”Kurki on sitä mieltä, että Suomessa on oltava kilpailijamaiden palkkataso ja edut samat kilpailijamaihin nähden-10%, että vientiteollisuus pysyisi Suomessa ja työllistäisi.”
Se siis tarkoittaa työntekijöiden elintason laskua.
Puuki:”Ay-eliitillä tarkoitin sitä, että ne toimii oman etunsa vuoksi loppupeleissä , ei työntekijöiden”
Itse en kuulu enää ammattiliittoon, koska olen jo eläkeiässä. Mutta kun aikoinaan kuuluin, ei minulla ollut tuota Puukin mainitsemaa käsitystä.
Ammattiliittoihin kuuluu tälläkin hetkellä yhteensä hieman vajaat 2 miljoonaa jäsentä. Oletan, että suurin osa heistä uskoo, että ammattiliitot ajavat heidän etujaan. En usko, että noin suuri osa suomalaisista olisi harhaanjohdettuja.
Kurki on todellakin sitä mieltä, että suomalaisen työntekijän elintasoa olisi syytä laskea. Sitähän nämä palkkojen alantamisvaatimukset käytännössä tarkoittavat. Säästyneet rahat siirtyvät sijoittajille, siis heille, joilla on ollut varaa sijoittaa ylimääräisiä rahojaan yrityksiin.
Toisaalta arvostankin Kurjen rehellisyyttä asiassa. On parempi kertoa asiat suoraan, eikä yrittää niitä selittää toisin, kuin mitä niillä todellisuudessa tarkoittaa.
Kyllä ammattiliittoja tarvitaan. Kuten Puukikin toteaa ”Ammattiliitoilla on oma paikkana,varsinkin ollut aiemmin”. Lyhyellä tähtäimellä voi ajatella, että liittoja ei tarvita. Työntekijöillä on kohtuullisen hyvät työehdot alasta riippumatta nykyään. Pitkällä tähtäimellä nuo ehdot tulisivat huononemaan, se johtaisi jossakin vaiheessa tyytymättömyyden aiheuttamiin levottomuuksiin ja ongelmiin työpaikoilla. Yksityiset työttömyyskassat eivät sovi työehdoista, ne ovat vain työttömyyttä varten. On hyvä ymmärtää, että työehtosopimukset ovat muutakin, kuin sopimuksia palkoista. Niissä sovitaan kaikista asioista, miten työpaikoilla toimitaan. Tuota Puukin mainitsemaa eliittijuttua ja verottomia etuuksia en oikein ymmärrä. Mielestäni kaikilla alueilla, niin työnantajissa, yrittäjissä , yritysten johtoportaissa, politiikassa, ja myös AY-liikkeessä on jonkilaista eliittiä, mutta ne kaikki kannattaa mainita samassa yhteydessä.
Tolopainen:”Niin vaikka Suomi oli suomettunut 70-luvulla, eipä sitä pahemmin huomannut. Vapauksia oli paljon enemmän kuin nykyään, jolloin melkein kaikki on kiellettyä. Silloin oli täysi yrittämisen vapaus.
Eniten Suomessa vapauksia on kaventanut ay-liike, se pakotti metallimiehet viiden viikon lakkoon v-1975. Tänä päivänä ahtaajat pakotetaan lakkoon, sen takia että Keitele ei solmi duunareitten kanssa kiskurihintaista Tes:iä. Mitä demokratiaa tällainen on. Suomessa on sopimisen vapaus. Yleissitovat palkkasopimukset ovat perustuslain vastaisia, ei niitä ole missään länsimaisissa demokratioissa.”
Jätkä harkitsi jolunpyhinä , että voi lopettaa nimittelemästä Tolopaista Tolloksi. Kun hän lukee tuon yllä olevan kommentin, mieli voi jälleen muuttua.
-70 luvulla ja vielä kymmeniä vuosia myöhemmin yksittäisen henkilön yrittäjäksi ryhtyminen oli hyvin hankalaa. Oikeastaan vasta 2000 luvun puolella yrittäjyys on vapautunut.
-70 luvulla ei maaton voinut ostaa yli 2 hehtaarin palstaa, kuin anomalla maanhankintaluvan. Jos sattui saamaan tuon luvan, silti jo maata omistavalla naapurilla oli etuosto-oikeus. Nyt tuota järjetöntä ja yhtä osapuolta suosivaa sääntöä ei enää ole.
Onhan se tietysti totta, että AY-liike on kaventanut vapauksia Suomessa. Nykyisin ei saa enää tehdä työehtosopimuksia, joilla työntekijä ei elä. Se on merkittävä heikennys työnantajille, mutta nyt on selvästi pyrkimys palata pikkuhiljaa entiseen.
Tuo metallin lakko oli muuten vuonna 1971 ja kesti 7 viikkoa. Lakko oli ennenäkemättömän yhtenäinen ja se tuotti merkittäviä parannuksia liiton työntekijöiden(ja myös liittoon kuulumattomien) palkkoihin. Lakon tuomien tulosten vaikutus heijastui yleisesti myös muille palkansaaja-aloille.
Se on demokratiaa, että kaikki jäsenet saavat äänestää edustajista liittojen päättäviin elimiin, jotka neuvottelevat ja päättävät asioista.
Tolopainen on kuitenkin jossain oikeassa. -70 luvulla alkoi työntekijöiden asema todellakin parantua, maatalous oli paremmassa jamassa, kuin nyt. Olaampa jo kuolleesta Neuvostoliitosta mitä mieltä tahansa, kauppa sinne oli merkittävässä asemassa talouskehitykseen.