Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 1,532)
  • Metsänmies

    Tolopainen:”Ei ne liiton pomot yleensä tule käymään tehtailla. En koskaan nähnyt yhtäkään yli 30v aikana.”

    Ei varmaan, mitä ne siellä tekisivät? Töitäkö kyselemässä?

    Metsänmies

    Tolopainen:” Myös työntekijöiden elinikäinen ansio ja eläke jää pienemmäksi kuin ilman lakkoa.”

    Tolopainen on luultavasti oikeassa, vanhimmille työntekijöille käy varmasti näin. Tosin lakkoavustukset korvaavat suurelta osin palkanmaksun keskeytymisen.  Tässä lakossahan ei ole kysymys niinkään palkoista, vaan siitä, kuka saa edustaa työntekijöitä työehtoneuvotteluissa. Työntekijäpuoli(enemmistö) on valtuuttanut ammattiliiton edustamaan itseään. Työnantajapuoli on yksipuolisesti irtisanoutunut neuvottelemasta työntekijöiden valitseman edustajan kanssa. Työntekijäpuoli ei ole määrännyt , kuka edustaa työnantajaa, se voi olla vapaasti, myös ulkopuolinen taho.

    Tilannetta voi verrata siihen, että oikeudessa syytettyjen penkillä on henkilö ja syyttäjäpuoli vaatii, että syytetty ei saa käyttää asianajajaa, vaan hänen on puolustettava itse itseään.

    Metsänmies

    aegolius on väärässä. Itse kerättyjä, jalostamattomia marjoja saa myydä verovapaasti myös torilla.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Metsänmies

    Ei kannata olla liian pessimistinen. Uskon, että EU-säädöksistä, kasvihuoneilmiöstä, vihreästä politiikasta, Ammattiyhdistysliikkeestä ja tämän talven lakoista huolimatta puunkäyttö eri muodoissa jatkuu vielä tulevaisuudessakin. Samassa uskossa näyttävät olevan myös erilaiset sijoitusyhtiöt ja puuta käyttävät metsäfirmat. Metsätilojen hinnat ovat jatkuvassa noususuunnassa.

    Metsänmies

    Markkinoilla on nyt Stihl 561 raivaussaha. Koska saha on suuri numeroiltaan, on tietysti tehoakin kiitettävästi. Mutta niin on myös painoa. Tyhjäpaino ilman terävarustusta 10,2kg. Kun tuohon lisätään polttoaine(0,99l) ja terä, tulee kokonaispainoksi tankkauksen jälkeen noin 11,5 kg. Melkoinen möykky hartioiden painona. 460 ja 490 stihlit ovat pari kiloa kevyempiä ja ketterämpiä käsitellä. Tehoa niissä on normaalissa raivaustyössä riittävästi. Ihmetystä herättää, mihinkä tuota suunnatonta tehoa tarvitaan, kun pienemmälläkin pärjää. Moottorisahoissa asia on toinen . Käsiteltävät puut voivat olla tyveltään 10 sentistä metriin, jolloin eri kokoisten sahojen käyttö on ymmärrettävää. Raivaussahatöissä suurin osa sahattavista puista on alle 5 senttisiä, on vain yksittäistapauksia, että puu on yli 10 senttiä(jossain rästiin jääneessä lepikossa). Ne poikkeustapaukset saa kaadettua pienelläkin raivaussalla, eikä työn tuottavuus kärsi. Onko siis järkevää kantaa painavaa ja tehokasta , mutta myös käsittelyltään kömpelöä sahaa harteillaan vain sen vuoksi, että saa nuo muutamat eteen tulevat suuret puut kaadettua nopeammin?

    Metsänmies

    Visakallo  :”Ei ole tarvinut Teukka tähdätä, kun työt ja ammatit ovat tulleet pyytämättä ja yllättäen.”

    Viisakallolle on käynyt kuin Anneli Jäätteenmäelle aikoinaan. Eikös  hänellekin tullut työuraa edistäviä papereita pyytämättä ja yllättäen. Tosin Annelin tapauksessa hyöty oli varsin lyhytaikainen.

    Metsänmies

    Tolopainen:”Kiitos Metsänmies tarinastasi. Eli ammatinvalinta meni lopulta oman päätöksen mukaan kuten elämä yleensäkin.” Kyllä näin kävi. Olin tietysti ollut jo työelämässä pitkän tovin ennen noita tapahtumia, ikääkin oli jo yli 30 vuotta. Eikä minulle mitään katkeruutta ole jäänyt siitä, että konehommat jäivät toteutumatta. Enempikin pyrin niihin taloudellisen pakon sanelemana. Tuo sanontasi:” Kun yhden oven sulkee muita avautuu” ,pitää todellakin paikkansa. Menneisyyttä on turha haikailla, se on jo tapahtunut. Aina vaan nokka kohti tulevaisuutta, vielä eläkkeelläkin, tosin vielä myös työelämässäkin.

    Metsänmies

    Mehtäukko:” Jos mehtäukko saisi muokata pääsykokeet, tekisin edellä esittämäni seuloutumisen päätteeksi kokelaille lopullisen portin näyttökokeella koneella työmaalla. Siellä kun laitat yksin telan päälle, tai teet ajanotolla sekakuormasta pinot yleisön edessä nauhuri kopissa…jne mukavia, kallonkutistajakin saisi pohdittavaa.”

    Olen vähän eri mieltä mehtäukon kanssa. Tuo hänen seulontansa kävisi kyllä hienosti työpaikalle työntekijöitä valittaessa. Mutta jos jotain on tarkoitus toisaalta oppia, tai toisaalta opettaa, lähtökohtana ei voi olla että oppilaan täytyy olla valmis ammattilainen. Koulutushan olisi tuossa tapauksessa tarpeetonta yhteiskunnan varojen tuhlausta.

    Metsänmies

    Kun Tolopaista kiinnostaa jatko-osa, kerron hieman siitäkin. Kohdalleni ei siis tapahtunut sitä tuuria, että olisin tullut valituksi. Kuitenkin minulle tarjottiin toista mahdollisuutta. Jonkun aikaa myöhemmin Vieremällä alkoi metsäkoneenkuljettajien opetus, jossa oli tarkoitus  kouluttaa koneenkuljettajia keski-Euroopan työmaille. Käsitykseni mukaan se oli Ponssen ja työvoimaviraisten järjestämä yhteiskoulutus. Opetuskielenä olisi ollut ensisijaisesti saksa, mutta tiedotteessa ilmoitettiin, että tarvittaessa suomenkielelläkin oppi saadaan perille. Olin siis lukenut tuon ilmoituksen lehdestä, mutta aiemman kokemukseni jälkeen en innostunut asiasta. Mutta eipä mitä, kohta tuli kirje postissa, jossa minua kannustettiin pyrkimään tuohon koulutukseen, jopa mahdollista tulevaisuuden työpaikkaakin luvattiin jonnekkin Itävaltaan, tai Saksaan. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että saksankielentaitoni on niin vähäinen, että en viihtyisi vieraalla maalla. Osaan kyllä sanoa guten tag, Ich Liebe Dich und auf wiedersehen, mutta arvelin, että se ei ole vielä riittävää Saksanmaalla. Toisaalta olin juuri perustanut perheen ja silläkin oli tietysti jonkinlainen vaikutus päätökseeni. Revin siis tuon tarjouksen roskakoriin ja päätin, että jääköön konekoulu, Vieremä, Saksa ja Itävalta. Menin liiteriin ,laittelin raivaussahaan uuden terän ja ajattelin, että eiköhän sitä pärjää näilläkin koulutuksilla, mitä jo on, ja että ulkomaat ovat vain lomailua varten. Ja on pärjätty, ulkomaillakin olen käynyt joka vuosi, en tosin Saksassa, enkä Itävallassa.

    Metsänmies

    tamperelainen:”Hermostuin Stihlin 480 ja 460 tehottomuuten,aina piti kierroksia pitäää päällä,jos aikoi jotakin kaataa.Sitten ostin Huski 555,kun 0li 200 e halvempi kuin Stihl490.Huski 555 on ollut kautta aikain paras raivuri ja kokemusta jo 80-luvulta Jonsered  40 lähtien.Viimeksi hankkinut 2kpl Huski 545.Stileihin en enäään palaa,ovat” mopoja”.”

    Juuri näin. tamperelainen on löytänyt mieleisensä merkin ja mallin. Noin sen pitää mennäkin. Tottahan tamperelainen sanoo, että Stihli on vähän laiskan oloinen kiihtymään. Siitä ei ole mitään haittaa, harvoin ainakaan ammattikäytössä saha pyörii tyhjäkäynnillä, niissä on suurimman osan päivästä kierrokset päällä.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 1,532)