Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen:” Se että saksalaisten resurssit eivät riittäneet, kun jenkit alkoivat aseistaa neuvostojoukkoja oli tietenkin valitettava juttu nykytilanteen valossa. Liittoutuneet tappoivat väärän sian.”
Käsittämätöntä tekstiä Tolopaiselta. Olisitko siis toivonut Saksan voittavan ja juutalaisten, sekä muiden Saksalle ei toivottujen ihmisten murhaamisen jatkuvan? Tuo toinen oli todella myös sika, mutta enemmänkin omia kansalaisiaan kohtaan. Sen tappaminen ei olisi poistanut ongelmaa, toinen sika olisi tullut karsinaan.
Kalle Kehveli:”Toisaalta venäläisten nerokkuus asetekniikassa tekee sen, että venäläiset tekevät 10 hyökkäysvaunua siinä ajassa kuin länsi yhden. Tähän lopulta sota ratkesi. Turha hifistellä, jos työkalun käyttöaika on 1 tunti.”
Jos Kalle tarkoittaa toista maailmansotaa, siinä ei Neuvostoliitto olisi pärjännyt ilman Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden mittavaa aseapua. Toinen ratkaiseva tekijä oli, että Hitler sortui järjettömään kahden rintaman sotaan, jossa pärjääminen oli ylivoimainen tehtävä.
Visakallo:” Jos taas haluaa kaikkein varmimmin nostattaa tunteita pintaan, pitää puhua uusista autoista ja Kemerasta.”
Visakallolta unohtui AY-liike, maataloustuki ja vihervasemmisto.
Tolopainen:”Lapissa oli jatkosodan aikana 200000 saksalaista sotilasta. Tietenkin heillä oli suuri merkitys. … Ilman saksalaisia Suomella ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia selvitä sodasta tulematta miehitetyksi.”
Kannattaisi Tolopaisen lukea vähän sotahistoriaa. On totta, että saksalaisia sotilaita oli pohjois-Suomessa jatkosodan aikana reilut 200000 miestä. Saksalaisten aseistus oli huomattavasti parempaa niin laadultaan, kuin määrältään, kuin suomalaisilla. Joukkojen määrällä ja kaluston paremmuudella ei kuitenkaan ole merkitystä, jos niitä ei osata käyttää ja niin juuri kävi saksalaisille. Miehistö oli täysin erämaa olosuhteisiin tottumatonta, suorastaan pelkäsivät metsissä.Pohjois-Suomen olematon tieverkosto oli riittämätön ja saksalaisten raskas kuljetuskalusto upposi itä-Lapin pohjattomiin soihin. Myös saksalaisten sodan johdolla oli ylioptimistinen käsitys omien joukkojensa kyvyistä ja vastustajaa virheellisesti aliarvioitiin.
Saksalaiset eivät saavuttaneet yhtään päätavoitettaan, mitä alkujaan oli suunniteltu(Muurmanskin valtaus, Muurmannin radan katkaisu, hyökkäys Kantalahteen ja sen haltuunotto tärkeimpinä) . Ainoastaan Petsamon haltuunotto onnistui, mutta sekin enemmän venäläisjoukkojen vähyyden, kuin saksalaisten sotataitojen ansiosta. Sallassa suurten ponnistusten ja valtavien miestappioiden jälkeen pääsivät juuri ja juuri ennen Talvisotaa olleelle rajalle. Sielläkin joutuivat turvautumaan suomalaisten apuun. Hyökkäys Kiestingin suunnalla kulki saksalaisilla yhtä huonosti, ilman suomalaisjoukkoja eteneminen olisi ollut lähes olematonta. Kun tilanteen toivottomuus huomattiin jo heti sodan alkuvaiheessa , Kantalahden tavoitteesta luovuttiin. Kiestinki sentään saavutettiin ja päästiin vielä vähän eteenpäinkin, sekin lähinnä suomalaisten ansiosta.
Siellä, missä todelliset ratkaisutaistelut käytiin, itä-Karjalassa ja ennen kaikkea Kannaksella, ei saksalaisia joukkoja juurikaan ollut. Taistelut käytiin suomalaisvoimin ja todennäköisesti se olikin Suomen pelastus. Saksalaiset tuskin olisivat puolustaneet heille vierasta maata niin sitkeästi ,kuin omaa maansa puolesta taistelleet suomalaiset.
On kuitenkin myönnettävä, että Saksasta saadulla kalustolla ja muulla materiaaliavulla oli suuri merkitys sekä Jatkosodan hyökkäysvaiheessa, että sodan lopussa, jolloin taisteltiin Suomen itsenäisyyden säilymisen puolesta. Tuo apu toimi kuitenkin tehokkaimmin suomalaisten käsissä.
Talvisodan aikaan ei sakuja ollut mailla eikä halmeilla. Eikä ne saaneet jatkosodassakaan paljon aikaiseksi. Tosin polttihan ne Lapin lähtiessään, mutta sitä ei voi kehua Suomen apuna. On myönnettävä, että sodan lopussa, Rytin tekemällä sopimuksella saatiin Saksalta tuntuvaa aseapua. Silloinkin työn suorittivat suomalaiset, lukuunottamatta lento-osasto Kuhlmeita, joka pommitti venäläisten huolto ja kuljetuskohteita.
Kalle Kehveli:”Venäjä marssii milloin vain läpi euroopan”
Hih hih. Niinhän sitä kuvitellaan. Sotivat Afganistanissa kymmenen vuotta. Housut kintussa tulivat kotiin, vaikka oli sata kertainen aseylivoima, kuin Afganistanin hajanaisella armeijalla. Siellä olikin eri miehet vastassa.
Talvisodassa Venäjän piti marssia kahdessa viikossa Helsinkiin. Ei onnistunut, eikä myöskään Jatkosodassa. Vieläkin tuo tavoite on saavuttamatta. Täälläkin oli vastassa miehet, eikä marjanpoimijat.
Venäjä ei itseasiassa olisi sotilaallisesti mikään suurvalta ilman ydinasepelotettaan.
Ihmetyttää vähän tuo Ukrainan nahjustelu omia kapinallisiaan ja Venäjää vastaan. Ukrainan armeija on noin 250000 miestä(henkilöä). Rauhanajan reservi on pyöreät miljoona henkilöä, mahdollisessa sotatilanteessa tuota reserviä voidaan moninkertaistaa. Aseistuskaan ei ole täysin olematonta, vaikka yleensä näin asia yritetään kuvata.
Puolustusvoimat: 255.000 (aktiivipalveluksessa)
– Reservi: 900.000 (Maailman seitsemänneksi suurin)
– Puolisotilaalliset joukot: 90.000
– Yhteensä: 1.245.000Ukraina (Global Firepower 2021):
Väestö: 43.922.000
Maavoimat:
– Panssarivaunut: 2.430
– Panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot: 11.435
– Tykistö ja kranaatinheittimet: 3.325Ilmavoimat:
– Koko kalusto: 285 konetta
– Näistä hävittäjiä ja rynnäkkökoneita: 67, taisteluhelikoptereita: 34On tietysti totta, että osa tuosta kalustosta on täysin romua, mutta käyttökelpoistakin asetta varmasti löytyy melkoisesti.
Koska Venäjä on aina kieltänyt, että sen joukkoja on itä-Ukrainan maaperällä, Ukrainan hallituksen joukkojen pitäisi lyödä kapinalliset lyttyyn. Jos taas venäläisiä joukkoja on jo alueella Ukrainan armeijalla on täysi oikeus lyödä nekin lyttyyn. Ilman Venäjän tukea kapinalliset eivät joka tapauksessa pystyisi toimimaan .Kun Suomessa kapinoitiin vuonna 1918, oli maassa sekä kapinallisia, että venäläistä sotaväkeä, molemmat lyötiin lyttyyn.
Vaikuttaa vähän siltä, että Ukraina on tavallaan hyväksynyt Krimin menetyksen ja Itä-Ukrainan tilanteen, tai odottaa, että muut maat ratkaisisivat ongelman heidän puolestaan. Itse ei vaan viitsitä.
Olisi vaikea kuvitella, että Suomi huomattavasti pienempänä valtiona, vastaavassa tilanteessa antaisi Venäjän miehittää omia alueitaan(kuvitellaan vaikkapa pohjois-Karjalassa), tai korkeintaan varovasti hätyyttelisi valloittajaa omalle puolelleen.
Luvan epääminenhän ei johtunut siitä, että Finbulpin tehdas olisi ollut suuri saastuttaja, vaan siitä, että Kallaveden kokonaiskuormitus olisi noussut liian korkeaksi. Powerflute,( entinen Savonsellu), Kuopion kaupunki, ym. toimijat kaatavat jätettään siinä määrin Kallaveteen, että uuden, puhtaamman laitoksen vähäiset päästöt olisivat ylittäneet järven kestokyvyn.
mehtäukko:”Ei ole näkynyt Akt:n ukkoloita vauhdittamassa tehdashanketta millään muotoa?
Vai meneekö aika jarrutellessa vientiä?”
Mehtäukko ei ole huomannut, että ay-liike on ujuttautunut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tavoitteena on Suomen Beljakovilainen kurjistaminen, että ajauduttaisiin Venäjän syliin.
hemputtaja:”Väittivät tutkitun, että torjunta-aineet sotkevat mehiläisten kompassin eli eivät löydä kukkasia uudestaan ja voivat eksyä kotimatkalla”
Kyllä entisaikaan vesakkomyrkyt olivat sen verran tehokkaita, että myös myrkyn levittäjän kompassi saattoi mennä sekaisin, kun oli päivän ruikkinut aineita pitkin kankaita. Oli se raakaa touhua. Levitys piti tehdä kuivaan aikaan, mitä kuumempi sen parempi. Sadepuku, kumirukkaset ja kumikengät, että myrkky ei imeytyisi ihon kautta. Vaarallisimpia aineita käsitellessä piti käyttää vielä hengityssuojainta (kaasunaamaria). Kun päivän oli touhunnut auringonpaisteessa , tiesi olleensa töissä.
arto puhuu asiaa, puolukka todellakin hurjaantui kasvamaan noilla myrkytetyillä alueilla. Mummot sieltä keräsivät niitä innoissaa. Varoituksiin totesivat vaan, että kuolee sitä kuitenkin , keräsipä puolukoita, tai ei.