Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Kalle muistelee menneitä aikoja. Pätkä on maailman kuuluisimmasta, alkujaan ranskalaisesta työväinlaulusta (Internationaali, suomeksi Kansainvälinen). Onhan se ollut menneinä aikoina köyhälistölle merkittävä hengen luoja. Työväen olot ovat kuitenkin korjaantuneet noista ajoista täysin eri tasolle, kuin ne olivat laulun syntyaikoina. Joten jätetään sen esittäminen vakavassa mielessä. Se on kuitenkin pala menneisyyttä ja osa työläisten historiaa.
Stihl 460 on hyvä valinta. Sillä onnistuvat kaikki metsänhoitotyöt. Olen sahannut Stihlin 450 ja 480 malleilla ammatikseni toistakymmentä vuotta. Viimeiset,noin viisi vuotta on ollut 460 Stihlejä. Suurempaa en ole tarvinnut. Tietysti eteen on sattunut tapauksia, että lisävoimasta, tai isommasta terästä olisi ollut hyötyä, mutta ne ovat poikkeustapauksia. Stihl on ollut kestävä, moottori niistä ei lopu koskaan. Vieläkin sahailen joskus varhaisperkauksilla Stihlillä, joka on ostettu yli 10 vuotta sitten, ja joka on ollut vuosia täyspäiväisessä käytössä. Nykyisin kestovoideltut kulmavaihteetkin ovat kestäneet, alussa niissä oli ongelmia. Maqneettiventtiili kannattaa kaasuttimeen vaihtaa siinä vaiheessa, kun polttoaineenkulutus kasvaa merkittävästi. Maksaa muutaman kympin ja on helppo vaihtaa. Itse olen käyttänyt vakio kulmavaihdetta myös nurmikon trimmeröintiin. Terä vaan pois ja siimapää tilalle. Tietysti on nopeampaa vaihtaa koko paketti kerralla.
Niinhän se on taimenistutuskin pitkäkestoinen investointi. Muihin menoihin vaan myös tuhkan levitykset.
Minä tein tänä talvena neljä mäntyä tuttavan rantatontilta. Suurin oli yli kiinnon runko, loputkin lähelle kiintoa. Jäälle kaadoin, kantelin oksat rantaan.Yhdessä puussa piti käyttää taljaa. Katkoin ohuemmat pölkyt puoli metrisiksi, paksummat 30 sentin mittaiseksi. Pölkyt kannoin rantapenkalle. Puolitoista päivää meni puuhastellessa. Autolla ajoa tuli 80 kilometriä, siihen sahakulut päälle. Palkaksi määräsin ison konjakkipullon, sanoin että mielellään XO , mutta VSOP käy myös. Ajattelin että jätän tuon palkan ilmoittamatta verottajalle.
Aivan järjetön on ollut tuo urakan hinta. Työmaa on ollut suurimmalta osalta tukkipuuta, koska 100 kuutiosta on myydessä saatu 5000 euroa. Olkoon minkälainen työmaa tahansa, hakkuu olisi noin järeässä puustossa voinut olla korkeintaan 25€ /kiinto. Siinä on jo huomioitu kaikki vaikeudet. Mön kijän ajotaksa 15 € kiinnolle on riittävä, maksimissaan 20€. Kokonaiskustannus olisi voinut olla 4000- 4500 euroa, sekin vaikuttaisi jo aika kovalta hinnalta. Joko urakoitsija on ollut täysi nyhrääjä, tai hän on käyttänyt tontin omistajan tietämättömyyttä häikäilemättä hyväkseen.
Nostokoukku:”Voi teitä poika poloisia. Mutta nyt olisi apua tarjolla. Otan vastaan kaikki kannattamattomat metsätilat. Tappiota tuottavista perisin pienen nimellisen maksun, nollatulosta tekevät otan vastaan ilmaiseksi.”
Asiaa voisi harkita. Olisi vaan riskisijoitus Nostokoukulle. Tyhjäksi hakattu tila, ei uudistettu. Silti Nostokoukulle tulisi lahjavero maapohjan lahjoituksesta. Metsävähennys jäisi saamatta. Tulisi pelkkiä uudistus ja hoitokuluja. Töitä riittäisi, kun maa on jumalattoman rehevää. Vähintään 20 vuotta saisi odottaa ensimmäistä tiliä, sekin olisi olematon ja tappiollinen. Katumus olisi lahjan saajalle iskenyt tuossa vaiheessa jo monta kertaa. Kun tuota ajattelee, on tunnettava vastuuta myös toisista ja kannettava itse taakkansa jonka on hankkinut. Siis jääkööt tilat ja työt itselle vaikka kaikki on niin turhaa, niin turhaa. ….Ei vaisinkaan vaikka tulos onkin tappiollista, silti rahaa on tullut tilille.
Pakko myöntää, että metsätalous on kannattamatonta toimintaa. Hakkasin viime talvena hankinnalla reilut 500 kiintoa, tukkia oli pari sataa mottia. Kun nyt tein veroilmoituksen, jäi metsätalouden puhtaaksi tuloksi pari sataa. Edellisen vuoden, vajaan 300 kiinnon kuitupuuvoittoisesta hankintasavotasta tuli tappiota 86 euroa.
Tolopainen ymmärtää varmaankin, että samat oikeudet ovat myös työntekijäpuolella. Suomen lakiin kuuluu myös lakko-oikeus, kyllä Tolopainen senkin tietää.
Todella hyvä kirjoitus. Toista osapuolta ei syytetä yksipuolisesti. Jutussa annetaan ymmärtää, että jääräpäisyyttä on molemmilla puolilla. Mistään rahasta, työehdoista, tai palkoista ei ole kysymys. Varsinainen erimielisyys on neuvottelutavoista ja siitä, ketkä sopimuksia tekevät.
Puuki:”Paljonko on ollut hallituksella osuutta maailmanmarkkinahintojen nousulle varsinkin rakennus-ja sahateollisuudessa ? Miksi pitäisi kehua kun ei ole aihetta”
Kun Sipilän hallituksen aikaan talouskasvun ansiosta työllisyys nousi, sitä pidettiin hallituksen aikaansaannoksena. Mieleen on jäänyt etenkin Antti Kaikkosen usein ilaisema toteama.” Tämä hallitus on luonut satatuhatta uutta työpaikkaa.”
Totuushan on, että maailman markkinat ovat suurimmat työllistäjät. Hallitukset omalla talouspolitiikallaan tietysti ohjailevat jonkin verran, työpaikkojen syntyyn, mutta pääpaino on markkinoilla.