Puukille.  Tietysti molemmat perusteet ovat oikeita. Kaikilla yritystuilla pyritään tehostamaan työllisyyttä, ei vain Kemeralla . Metsät pitäisi hoitaa ilman tukeakin, tuota tukea odotellessa on moni maanomistaja tuhonnut taimikkona. Mutta nyt kun tuo tukijärjestelmä on olemassa, sen pitäisi toimia toisin. Nythän on niin, että metsässä täytyy olla hoidontarve, ennen kuin tukea saa, se pitää siis todeta . Olisi parempi, että annettaisiin tuki hoidetusta metsästä tietyssä pituusvaiheessa( esim varhaisperkauksessa2m), olipa taimiko  hoidettu missä vaiheessa tahansa. Samoin pitäisi toimia taimikonhoidossa, Kun taimikko todetaan hoidetuksi, lätkäistään tuki maanomistajan tilille. Nykyinen järjestelmä, tuon tuen osalta, ei suosi ennakoivaa taimikonhoitoa.

Tiedän että olisin oikeutettu noihin tukiin. olen alan ammattilainen. Haluan kuitenkin hoitaa metsiäni omalla tavallani, enkä tunne tarvista, että metsäkeskus määrääilee taimikkojeni tiheyksiä.  Olen muuten lähdössä ylihuomenna Kanarialle ilman noita tukiakin. Ja kumppaniksi lähtee vaimoni Anneli.

Suurin osa yrityksistä on pk-yrityksiä. On totta, että ne saavat yleensä  aloitukseen jotain tukea. Mutta ei vuodesta toiseen, kuin automaatista. Itse ole vähäisiä metsiäni hoitanut ilman mitään tukia. En ole ilennyt hakea, koska tuntuisi, että olisin jokin sosiaalipummi. Verotukseen olen tietysti vähennykset laittanut. Ajankulunahan tuon muutaman kymmenen hehtaaria vuodessa raivailee ja jonkun hehtaarin istuttaa.

Millä oikeudella toisella on tilinauhassa isommat numerot, kuin toisella. Kaikki työ on periaatteessa samanarvoista. Progressiivinen verotus on oikein. Kun itsellä on tulot nousseet on myös verotus noussut. Katselen vaan käteenjääpää summaa , sekin on lisääntynyt enemmän kuin pienituloisella vaimollani.

No tietysti jos on väärä puulaji tai muuten vajaatuottoinen metsä , kannattaa se hakata keskenkasvuisena. Nykyään vaan näkee , että hakataan myös juuri ja juuri tukkipuuksi kasvaneita viljelymetsiä, joissa arvokasvu on parhaimmillaan.