Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
No ehkä tuota jokamiehenoikeutta voitaisiin rajoittaa hieman. Esimerkiksi siten, että metsästyksen pitäisi olla järjestäytynyttä. Vähän niin kuin kalastuksessa on kalastuskunnat ja jakokunnat. Metsästysseurat säilyisivät, ja niiden toiminta olisi helpompaa, kun ei tarvitsisi vuokrasopimuksia pähkäillä.
Miksi Annelin mielestä metsänomistajalla pitäisi olla oikeus määrätä hirvimäärästä? Yleensäkin ihmettelen, että mihin tuo maanomistajan oikeus määrätä, saako hänen maillaan metsästää, vai ei, perustuu. Riistan omistaa valtio, ei maanomistaja. Jokamiehenoikeus sallii liikkumaan kenen maalla tahansa. Näin ollen metsästyksen kuuluisi olla jokamiehenoikeus, metsästystä säätelisi valtio. Vahingon tekeminen toisen maalle olisi tietysti kiellettyä, kuten se on marjastaessakin.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen talvehtiva hirvikanta oli 2018 76500-101000 yksilöä. Karhukanta ennen syksyn metsästyskautta oli 2130-2260 yksilöä. Molemmissa riitti metsästettävää. Noita hirviä voisi metsästää reippaasti enemmän. Jos pysyvä kanta pudotettaisiin vaikkapa 20000, olisi se silti vielä kymmenkertainen karhuihin nähden, eikä hirvikanta olisi uhattuna. Metsästyskin muuttuisi mielenkiintoisemmaksi, kun hirviä ei pyörisi joka nurkalla.
Minulle kävi vähän kuin Mustalle miähelle.Ostin viime keväänä pikkutilan, jossa kolme kuolinpesää, ja testamenteissakin epäselvyyksiä. Tilaa tarjottiin minulle. Kiinteistövälitys hoiteli kaupan ja lainhuudot (onneksi). Kaupat olivat jo tehty, kun alkoi löytyä perijöitä, joista aluksi ei tietoakaan. Yhdeksän kuukautta meni, ennen kuin sain lainhuudon. Kuolinpesien osakkaita löytyi ympäri Suomea, Irlannista ja pari Kanadasta. Kukaan ei ollut hoitanut palstaa ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Puinen palsta, mutta ei huippulaatuinen.
wanhajätkä puhuu varmaan kokemuksen rintaäänellä, ainakin kommentin loppuosan. Mutta eikö olisi varmempaa suorittaa tuo loppuporaus vähintään kahteen kertaan.
Rane 2 erehtyy. Kyllä Metsänmies on itsekin ollut köydenvetokisoissa. On kyllä myönnettävä, että ilman kansainvälistä menestystä.
Betonista ne ovat enimmäkseen mäet muuallakin. Vai puustako Tolopainen luulee niiden olevan. Todellisia luonnonmäkiä ei ole olemassakaan. Ainoat todelliset urheilulajit taitavat olla Tolopaisen mielestä kyntö-. ja halonhakkuukisat. Nekin vain kylienvälisinä. Niin, ja tietysti köydenveto (siinä tosin köysi kuluu turhaan). Se olisi tuo isänmaallisuus hyväksi itsellesikin, eikä se maksa mitään.
Tolopainen ei ymmärrä köyhiä, eikä heidän tukemistaan. Tolpainen ei ymmärrä mäkihypyn arvostusta. Tolopainen ei ymmärrä harrastuksia, joihin ei ole fyysisiä ominaisuuksia. Tolopainen on huolissaan taiteilijoiden( jotka eivät tee hänen mielestä oikeata työtä) alkoholinkäytöstä. Tolopainen mäkihypystä:”Eikä täällä ole tuolle lajille mitään luontaisia edellytyksiä”. Mitä nuo puuttuvat luontaiset edellytykset ovat? Mitä Tolpainen ymmärtää? Vainko sitä, että omistaa metsää, saa myytyä puita huippuhinnalla, käy joskus savotassa,saa kemeratukia,lukee Maasuduntulevaisuutta suojelee vain omaa omaisuuttaan, muista välittämättä? No, onhan siinäkin jo jotain.
Tolopainen.Ekö vähän hävetä . Matti Nykänen teki varmasti urheilu-uraansa varten enemmän töitä, kuin moni ”oikeita ” töitä tekevä. Myös urheilu-uransa jälkeen hän teki töitä. Reilu sata keikkaa vuodessa tuntuu jo työnteolta. Siihen vielä muut hommat päälle. Koulumenestys on sivuseikka, joskus sille ei itse voi mitään . Veroja Matti maksoi varmasti enemmän kuin moni ”oikean”työn tekijä.
Kannatta tehdä noita vetoreikiä alas riittävästi. Palaa todellakin hyvin, kun veto on kohdillaan.