Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Jos tuo metsävähennys olisi suurempi, se johtaisi metsätilojen hintojen nousuun . Myyjäkin ymmärtää sen merkityksen.
Vai ehdottaa Risto Isomäki pohjois-Suomeen lisää lehtipuuta. Ei taida olla metsätalosihmisiä. Kyllähän tietysti pohjoisessakin koivut ja haavat hengissä pysyvät, mutta ei niistä mitään tuottoa saa. Mitenkähän nuo lehtipuut tekevät kaamosajan valoisemmaksi Lapissa? Aurinkoa siihen tarvittaisiin, ei lehtipuut maapallon asentoa muuta.
Yksi hyvä konsti on, että peseytyy vapun jälkeen seuraavan kerran vasta kun maa alkaa jäätymää. Olen huomannut, että hirvikärpäset eivät pääse kuonakerroksen läpi. Tosin liike alkaa muuttumaan jäykäksi jo elokuulla.
Myös MaalaisSepolla on kummallinen käsitys metsävähennyksestä. Jos ostat tilan, jossa ei ole yhtään myytävää puuta, mutta tulevaisuudessa on, saat tehdä puuunmyynnistä metsävähennyksen, vaikka et ole ostanutkaan puita. Jobbari ei voi vähentää puunmyynnistä ostokuluja, jos ei ole ostanut puita.
Tule Tolopainen meille päin, täältä löytyy. Tietysti parasta olisi, että kemerat poistettaisiin kokonaan. Ei keppiä, mutta ei porkkanaakaan. Oma vahinkohan se on ,jos jättää metsänsä hoitamatta.
Suomessa on 750000 hehtaaria hoitamattomia metsiä. Laitetaan nuo risukot kuntoon, niin kasvaa mitä myydä teollisuudelle. Antti Rinne SDP Metsälehdessä 22.11 2018.”Siitä, että metsästään ei huolehdi, pitäisi olla seuraamuksia. Samoin metsien hoitoon pitäisi olla porkkanoita.” Antti on oikeassa, nythän siellä tarjotaan vaan porkkanoita= Kemera. Sellainen metsänsä hoitaja, joka hoitaa risukot etuajassa ei saa tuota kemeraa, taimikon on oltava jo vaarassa, ennen kuin se myönnetään.
”Kuten laskettiin, turvetta kasvaa likimain käyttöä vastaava määrä vuodessa.” Siis se vähenee. Jos turpeella ja puulla korvataan kivihiiltä ja öljyä, vähenevät turvevarat kiihtyvällä vauhdilla. Puristetaan vaan puusta energiaa. Sitähän kasvaa enemmän kuin kulutetaan. Annetaan soiden pysyä hiilinieluina.
Eikö pihkatapin kannattaisi tuon kuvitellun konkurssin uhatessa ottaa lainaa. Niissä on nykyisin olematon korko. Annat sen parhaassa arvokasvussa olevan 03 metsän kasvaa ja myyt puut myöhemmin. Metsän ja puuston arvo kasvaa huomattavasti enemmän, kuin korkokulut ovat. Saat pitää sekä talosi, että metsäsi.
Melkoinen puusto täytyy olla tuossa pihkatapin esimerkkimetsässä. Oletetaan, että puuta on 750 kuutiometriä hehtaarilla ja siitä tukkipuuta 90%( todennäköisesti vähemmän), antaa se tukkia 675 ja kuitua 75 kuutiota. Jos tukin hinta on 70€/ motti ja kuidun hinta 20€/ motti ,tulee siitä vasta 48750 €. Tu0llaiset joutaakin hakata. Mutta hakataan aukeiksi myös metsiä, joissa on puuta 200 mottia, tukki osuus 50% ja kasvu 20 m3/ha. Onkos siinä järkeä.
Jos mäntyä kasvatetaan rehevillä mailla(OMT), olettaisin ,että päästään samoihin kuutiomääriin, kuin kuusella. Laatuhan siinä tietysti kärsii, kuitua tulee enemmän. Kun mänty on yleensä karumpien alueiden puu, kuin kuusi, jää männikön kuutiomäärä hehtaarilla pienemmäksi, kuin kuusikon, jos kasvatusaika on sama. Jos männikköä kasvatetaan satoja vuosia tietysti puumäärä lisääntyy. Hitaasti, mutta varmasti. Kannattavuus on sitten eri asia.