On teitä ja teitä. Olettaako Jätkä , että kaikki sivutiet ovat yksikköteitä? Suomessa on varmasti tuhansia sivutienpätkiä, joista ei ole muuta sopimusta, kuin rasitukset ja rasitteet. Itsekin olen kahdella tilalla tuollaisen tien vaikutuspiirissä, ei mitään hoitokuntaa eikä yksikkömaksuja. Periaatteella, että se korjaa, joka rikkoo. On toiminut hyvin. Kerran painui tie oman savottani vuoksi. Lanautin omalla kustannuksella. Ei tuo satanen tuntunut pahalta 450 motin savotassa. Tie on ollut 8 vuotta ilman pinnan tasoittelua tuon lanauksen jälkeen. Toisella tiellä ajelivat naapurin puita liian myöhään keväällä. Ostaja toi maiden kuivettua pari kuormaa soraa ja tie on ollut taas kunnossa. Viime talvena tonkivat kääntöpaikkaa minun maille ilman lupaa (kirjoitin toisella sivulla asiasta). Tekivät turhan suuren ja työntivät istutettua taimikkoa vähän nurin. Kesällä tuovat kääntöpaikalle jonkun kuorman tasotetta ja asia on kunnossa.

Itsekin, ja joku muu kirjoitteli joskus luvattomasta kääntöpaikasta tilalla. Sai enimmäkseen vastauksia, että kyllä kääntöpaikkoja saa tehdä minne huvittaa, turha valitella. Nyt näyttää olevan puunostajan tekemä tie, jossa ei ole tiehoitokuntaa. Luulisi puunostajalla olevan oikeus tuohon tienkäyttöön silloin, kun on puuta ostanut. Olettaisi, että puukauppasopimukseen laitettaisiin, kuka vastaa kulloiseenkin kauppaan liittyvästä ,kuljetuksen aiheuttamasta tien rikkoontumisesta.

Persujen maahanmuuttopolitiikka on liian jyrkkää. On totta, että turhaa maahanmuuttoa on rajoitettava ja ilman turvapaikkaa jääneet laitettava sinne, minne ne kuuluvat. Mutta persut ilmoittavat liian monen ongelman syyksi maahanmuuton. Esimerkiksi raiskausjutuissa ja seksualiahdistelussa persuilla on itsellään peiliinkatsomisen paikka. Vieläpä korkealla taholla.

Kaikilla, jotka voivat vähentää kilometrikulut verotuksessa, on tuo sama 25 senttiä. ei koske vain metsätaloutta. Tuo Metsäkupsan laskelma on oikein. Jos on pelkästään pääomatoloja, tuo vähennys on todellisuudessa vain noin 8 senttiä. Palkkatuloissa tuo todellinen korvauksen määrä vaihtelee tulojen ja kilometrien mukaan. Jos työnantaja maksaa kilometrikorvaksen, sen enimmäismäärä on tänä vuonna 43 senttiä.

Entisessä kotikaupungissani Outokummussa toimi kaivos ( tai kun louhintaa oli useammassa paikassa, pitäisi puhua kaivoksista) reilut 70 vuotta. Alkuaikoina jätevedet kulkeutuivat lähes puhdistamattomina Sysmäjärveen ja siitä alempiin vesistöihin. Järven kalat olivat vuosikymmeniä syöntikelvottomia. Nyt niitä voi tutkimusten mukaan syödä ilman terveyshaittoja, mutta harva syö. Jätealueella oleva Outolampi tuhoutui täysin ja kaivosten ympärillä olevat lammet ovat saastuneet. Kaivostoiminta loppui 1980- luvun lopppupuolella. Kaivos työllisti parhaina aikoina suoraan noin 1000 ihmistä, sivuvaikutukset päälle. Asukkaita kaupungissa oli tuolloin noin 12000. Nyt 30 vuotta myöhemmin lähes kaikki kaivostoiminnan merkit ovat kadonneet. Vain Keretin 96 metriä korkea torni, ja museokäytössä oleva vanha kaivosalue ovat muistona tuosta kaupungin kulta-ajasta. Ne alueet, joita ei ennallistettu ,ovat luonnollisesti pikku hiljaa maisemoitumassa itsestään. Entisen laaja-alaisen jätealueen, jota Sumpiksi kutsuttiin, päällä on golfkenttä. Viime vuonna kaupungin asukasluku painui alle 7000 tuhannen. Palveluista suuri osa on siirtynyt Joensuuhun. Ennen niin elävä kaupunki on iltaisin lähes autio. Teollisuuskylä vielä toimii, mutta kehitystä siellä ei ole viime vuosiin tapahtunut. Useampikin ulkomaalainen kaivosyhtiö on tehnyt malminetsintävarauksia ja koeporauksia kaupungin maaseutualueilla, ja uskovat, että vielä löytyy uusia malmioita. Jotain pienempää on löytynyt. Käsitykseni mukaan suurimmalla osalla Outokummun asukkaista ei ole mitään sitä vastaan, että sinne tulisi jälleen kaivostoimintaa. Ihmiset tietävät, että se olisi kuitenkin siistimpää ja ympäristölle turvallisempaa, kuin se on ollut jo loppuneissa kaivoksissa.