Käyttäjän Metsänkävijä kirjoittamat vastaukset

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
  • Metsänkävijä

    Hyvä havainto metsäkierrokselta. Metsäojituksista on ollut niin suuri hyöty Suomen metsien kasvuun, että synninpäästö olisi paikallaan. Nykyiset toimenpiteet ojituksessa ovat toimivia.

    Metsänkävijä

    Mukava kuulla, että sieltä löytyi yksi nopeasti edennyt metsitystukipäätös ja männyt ovat maassa kasvamassa. Eli nopeasti hakemus maaliskuun alussa liikkeelle kannatti! Oliko alue selkeä tapaus, johon ei ELYn tai Metsäkeskuksen tarvinnut kovasti lausua? Taisi ELY mennä näistä keväällä nopeiten ruuhkaan. On mielenkiintoista kuulla tuleeko uudistettuun kakkoshakemukseen vastaus vielä tämän vuoden puolella. Ja erityiskiitos uudistuskokemusten jakamisesta. Hieno homma, että olet saanut uutta metsää alkuun. Vahvistaa omaakin tuntemusta, että kyllä tuollaisille alueille tulee komea männikkö!

    Metsänkävijä

    Jätkä, missä päin Etelä-Pohjanmaalla oli nuo 10 metriin jääneet raudukset? Ja mitä tarkoitat, että pohjavesi pitää saada kahteen metriin? Miksi niin syvään? Vesitalous on tärkeää, ei kai tarvitse olla noin syvällä? Itse olen nähnyt matalaturpeisilla (5-30 cm) ex-turvetuotantoalueilla terhakkaasti kasvavia luontaisia rauduksia ja luonnollisesti niillä alueilla on ollut myös runsaasti hiestä ja mäntyjä.

    Metsänkävijä

    Olen samaa mieltä Puukin kanssa, että yhteiskunta, koko Suomi tästä isoiten hyötyy. Suomen hiilinielu suurenee ja mahdollistaa mm. metsien järkevää käyttöä. Eikä tää niin tuottavaa ole, että siitä kenenkään kannata olla kovin kateellinen tai voihan jokainen itse hankkia niitä työsarkoja. Ex-turvesuot uudistuvat metsiksi kunhan vesitalous on kunnossa. Hieskoivulle ainakin, mutta on hyvät mahdollisuudet saada myös raudusta ja mäntyä kasvamaan. Peltoheittojen metsittäminen on varmasti työlästä. Tiettyjä hakamaita ja niittyjä maalaismaisemissa on hyvä säilyttää, mutta ne varmasti tarvitsisivat laidunnusta niin kuin Anneli kirjoittaa.

    Metsänkävijä

    Luin uudelleen tämän keskusteluketjun ja siellä on hyvää keskustelua tästä metsitystuesta. Puolesta ja vastaan. Kaikkihan me tiedetään, että tuollaisten kohteiden metsitys vaatii työtä, rahaa ja olisiko siihen riittävästi halukkuutta ilman kannustetta.

    Tavoitteenahan on: ”Metsitystuella pyritään lisäämään metsäpinta-alaa ja vahvistamaan hiilinieluja.”

    Ja kun nyt on tällainen kuvio rakenteilla, niin miksi sitä ei hyödyntäisi? Samoin kuin hyödyntää muita metsänhoitoa edistäviä Kemera-tukia. Suuri osa metsänomistajista hoitavat metsänsä hyvin ilman tukiakin. On joukossa paljon niitä,  jotka kyseiset porkkanat saavat paremmin liikkeelle ja niitäkin, jotka eivät siltikään huolehdi metsistään.

    Itse laajensin keskustelua tukipäätösten saapumiseen. Näyttäisi siltä, että varsin vähän niitä on vielä tullut tai keskustelijoissa niitä ei ole haettu.

    Metsänkävijä

    Jep täytin lomakkeen, printtasin, allekirjoitin, skannasin ja lähetin sähköpostilla hakemuksen heti maaliskuun alussa. Silloin suositeltiin odottaa sähköisen portaalin avautumista muutama viikko. En kuitenkaan odottanut. Olisi mielenkiintoista kuulla mitkä lomakkeet ovat edenneet päätöksiin vai onko vielä juuri mitkään?

    Metsänkävijä

    Onko Mehtämiehen lisäksi muita, jotka olisivat saaneet jo hyväksyttyjä metsityspäätöksiä. Itse tässä vielä odotan päätöstä maaliskuun alussa paperisena (turvasähköpostilla) toimitettuun hakemukseen.

    Metsänkävijä

    Niin ajattelin niitä alueita, joista Vapo on nostanut turpeen pois ja pohjamaa on muutaman kymmenen sentin päässä. Niille voisi tehdä metsitystoimia. Liian alavat kohdat vesittyvät, tulee kosteikko, eikä sille voi mitään. Mutta mitä mieltä ollaan, voisiko niidenkin ala olla joskus tuottava hiilinieluna. Eikö hehtaari varastoi hiiltä muutaman tonnin verran? Päästökauppahinta on nykyään noin 25 €/t ja jos hinta nousee 100 €/t, voisiko silloin löytyä tahoja, jotka ovat valmiita maksamaan hiilinielusta?

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)