Käyttäjän Metsäni kirjoittamat vastaukset
-
>Miksei kukaan kouluta, miten itse kasvatetaan ympit ja hoidetaan koko ketju. Miksei. Kunhan perehdyn aiheeseen pidän pikku koulutukset
Mietin vähän samalla tavalla vajaat neljä vuotta sitten. Tai, oikeastaan tiedostin kyllä miksei sellaisia koulutuksia tarjolla ole…
Koska aihe kuitenkin kiinnosti, päätin selvitellä asioita. Selvittelemistä riitti, mutta voin kertoa, että kaikki tarpeellinen löytyy kiinnostuneelle netistä. Monet keskeisimmät jutut löytyvät jopa suomeksi. Olen nyt kasvatellut useita sienilajeja, kokeillut kasvattaa Prisman hyllyltä löytyvää lahottajasientä omassa kasvualustassa, kerätä löytämistäni eri pakureista palasia, kasvattaa niiden rihmastoa, verrata niiden kasvunopeuksia ja tehdä eri sienilajeista ja rihmastokannoista omia ymppitappeja.
Iso alkusysäys tähän harrastukseen oli se, että halusin kokeilla lahottajien kasvattamista omissa metsissä isommassa mittakaavassa ja kokeilujen onnistuessa jatkaa toimintaa pidempään. Pidin kaupallisia ymppitappeja tähän liian kalliina.
Juurikääpä etenee mahdollisuuksiensa mukaan siellä mihin se on tarttunut. Metsiköissä kyse on paljolti siitä montako tartuntapistettä on syntynyt, kauanko siitä on kulunut ja kuinka hyvät edellytykset on etenemiselle ollut. Jos tuo ”juurikääpä on sinne uudistusalalle jo saatu” tarkoittaa muutamaa tartuntapistettä hehtaarin kuviolla, on pääosa rungoista turvassa ainakin yhden kiertoajan. Mitä enemmän tartuntapisteitä, sitä huonompi tilanne. Sanoisin niin, että juurikäävän lahottaman kannon lähiympäristössä taimien kannoilla ei ole niin paljoa väliä, muualla on.
>ei minun metsän juurikäävät välittömästi uhkaa muiden metsiä.
Toki jokainen hoitaa metsiään kuin haluaa. Suuren osan metsiä hoitaa yhdistys tai firma ja omistaja on näistä asioista kuutamolla. Sen verran tuosta yllä olevasta olen eri mieltä, että jos jollain palstalla juurikääpä riehuu kunnolla, naapurin havumetsä on välittömässä vaarassa myös. Juurikääpä leviää itiöiden lisäksi myös juuristoyhteyksien avulla – eikä se huomaa kiinteistörajan reilun metrin levyistä kaistaa.
Juurikääpää ei varmastikaan kokonaan hävitettyä koskaan saa, mutta sen kasvun rajoittaminen saattaa tulevaisuudessa onnistua esimerkiksi jonkin sopivasti käyttäytyvän viruksen avulla (Sienivirusten potentiaali, Hantula & Vainio).
Kyllähän niitä käytetään ja ostetaan. Lakkakääpää ainakin, mutta ehkä myös silkkivyökääpää. Kyse on paljolti määristä. Esimerkiksi viime vuonna soittelin yhdelle ostajalle ja kyselin kiinnostusta kotimaiselle luomulaatuiselle lakkakäävälle. Kiinnostusta oli kovasti. Olisivat heti ottaneet koe-erän, 200 kg. Jäi toimittamatta.