Käyttäjän metsäneuvo kirjoittamat vastaukset

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • metsäneuvo

    Metsäkeskukseta tulee vähitellen kasvoton organisaatio ja se on kohta yhdistettävissä vaikkapa elykeskuksiin. Neuvonta on sähköistä, henkilökohtaista neuvontaa on vähän, mhy, otso ja firmat hoitavat sen. Yleiset tilaisuudet, mm abc-koulutustilaisuudet keräävät suurelta osin samoja vanhoja ihmisiä kerrasta toiseen. Vanha alueellinen metsäsuunnittelu, jossa työnjako oli selkeä, metsäkeskus suunnitteli, tilakohtaisia metsäsuunnitelmia markkinoi mk ja mh yhdessä. Maanmistajien neuvonta ja herättelyn teki suunnittelija ja konkreettiset työt tulivat pitkälti mhy:n harteille. Nyt metsäorganisaatiot kilpailevat keskenään asiakkaista, itse asiakas jää vähän sivurooliin, kun suurin tavoite on saada heidät laskun maksajiksi, jotta pysytään hengissä. Asiakkaan kanssa on vietettevä mahdollisimman vähän aikaa, jotta työ pysyisi kannattavana, kun vielä tietokoneohjelmia on kehitetty niin täydellisiksi, että aikaa kuluu niiden kanssa aina enemmän ja enemmän. Silleen kehitys kehityy..

    metsäneuvo

    Mhy:lle parhaita asiakkaita ovat ne, jotka maksavat jäsenmaksua, mutta käyttävät harvoin palveluita, eli heidän jäsenmaksuilla voidaan kompensoida muiden palveluiden maksuja. Mhy on saanut kerättyä vuosikymmenten aikana hyvän potin säästöön, kun ”lähes” pakollisilla jäsenmaksuilla on saatu kerättyä hyvä potti vararahastoon. Metsäalan erikoisuus on ollut ja on edelleen, että palvelut ovat olleet pitkälti tuettuja ja ovat edelleen. Firmatkin pönkittävät palvelunsa puukauppojen bonuksilla, jotka on tietysti pois kantohinnoista. Otson porukka joutui lähes kylmiltään markkinavoimien alle, työtapojen muutos hyvin neuvontapitoisesta työstä laskua tekevään työhön ei ole kaikilta onnistunut, myöskään johtoportaassa ei olla osattu toimia vielä liiketalousperiaatteella. kokonaisliikevaihdosta MHY:iden osuus on moninkertainen verrattuna Otsoon, joten he voivat kilpailutilanteessa hinnoitella palvelunsa tappiollisena, sen hetkauttamatta heidän kokonaistulosta. Metsävaltaiseen Suomeen mahtuu myös,kunhan oikea lovi löytyy, myös Otson kaltainen toimija.

    metsäneuvo

    Uudella metsälailla on monenlaisia seurausvaikutuksia. Myös ympäristötuen omavastuu-osuuden laskemiseen käytettävä tilan hetihakattavissa olevan puuston määrä on nykyään käytännössä tilan puuston määrä, koska laki ei estä hakkuita. Sen seurauksena ympäristötuen mahdollinen määrä laskee monissa tapauksissa ja usein jää kokonaan saamatta, kun omavastuu osuus nousee siihen maksimimäärään. Pienille kohteille ei saa enää korvausta ja kun sitä saa, korvaus on nykyisin verotettavaa tuloa.

    metsäneuvo

    Uudella metsälailla on monenlaisia seurausvaikutuksia. Myös ympäristötuen omavastuu-osuuden laskemiseen käytettävä tilan hetihakattavissa olevan puuston määrä on nykyään käytännössä tilan puuston määrä, koska laki ei estä hakkuita. Sen seurauksena ympäristötuen mahdollinen määrä laskee monissa tapauksissa ja usein jää kokonaan saamatta, kun omavastuu osuus nousee siihen maksimimäärään. Pienille kohteille ei saa enää korvausta ja kun sitä saa, korvaus on nykyisin verotettavaa tuloa.

    metsäneuvo

    Maastonmuodot vaikuttavat puuston kasvuun. Pisimmät puut eivät kasva tasamaalla ja todennäköisesti eivät edes valonpuoleisilla rinteillä, mutta tästä viimeisimmästä en ole aivan varma. Sopivan tiheä ja rinnemaa saa puut kilpailemaan valoa kohti. Suomen pisin mänty Joensuussa kasvaa harju/ suppamaastossa.

    Hoitohommissa rinnemailla voi kasvaa enemmän vesakkoa kuin tasamaalla. Maapinta-alaa on enemmän ja onhan rinnemaa vaikeampaa liikkuakin, kävelypinta-alaa verrattuna viralliseen pinta-alaan on isompi.

    Jos saan valita, ostan maata länsi/etelärinnemaalta mielummin/ kuin pohjoi/itärinteiltä

    metsäneuvo

    metsäneuvo

    Caballista ym:”Jos laserkeilausta ei jatketa, metsään.fi palvelun pohja rapautuu ja metsissä alkaa taas vilistämään”

    Mielestäni Metsään.fi palvelee parhaiten niitä, jotka eivät ole olleet hirveän tarkkoja metsästään, eivätkä ole hankkineet metsäsuunnitelmaa. Metsään.fi palvelussa/ laserkeilausainestoon perustuvassa metsävaratiedossa ei ole mitään tilakohtaista suunnittelua, vaan tiedot ovat kuviokohtaisia, joissa voi olla suuriakin heittoja, niin suuria, että puute voi tulla maksamaan tilakohtaisen metsäsuunnitelman kustannukset moneen kertaan.

    Kyllä relaskooppimiehiä tarvitaan, vaikka relaskooppia ei paljoa käytettäisikään. Vai näkeekö tunteeton laserkone muka paremmin metsän tilan ja maanomistajan tarpeen ja toiveen, kuin ”relaskooppimies, joka tekee suunnitelmaa mahdollisesti maastossa yhdessä maanomistajan kanssa.

    Onko lehtipuusto lepikkoa, lepikko-rauduskoivikkoa, vai lepikko-hieskoivikkoa ja alla nousemassa kuusikkoa, kumpi kerros kasvatuskelpoista ? Laserkeilausainesitossa kuvio on muuta lehtipuuta!! Relaskooppimies on tämän eron ehkä löytänyt.

    Muuten, tuoreen metsäsuunnitelman saa siirrettyä maanomistajan kustannuksella metsään.fi palveluun, jolloin se on myös toimijoiden nähtävillä, jos valtuutus tähän on myönnetty.

    Relaskooppimiehissäkin on tietysti haitaria harjoittelijoista kokeneisiin ammattilaisiin.

    metsäneuvo

    Kyllä se vaan lähinnä niin on, että se joka on aktiivinen metsänsä suhteen ja jolla on ollut metsäsuunitelma, niin hän ei toistaiseksi hyödy kovinkaan tästä metsään.fi -palvelusta. Tiedot eivät ole perinteisen maastotarkastetun metsäsuunnitelman veroisia.

    Suurin hyötyjä on metsänomistaja, jolla ei löydy lähiajoilta metsäsuunnitelmatietoja, eikä tunne muutenkaan metsäänsä hyvin. Hänen metsistään tällä metsään.fi aineistossa on riittävät tiedot. Taimikot on pääsääntöisesti tarkastettu maastossa, kiireelliset hoitotyöt löytyvät ja varttuneempien metsien tiedot ovat pääasiassa sinne päin. Kun vielä verrataan siihen, että vaihtoehtona on vain tuore ilmakuva ja ehkä 15-20 v. vanha kuviotieto.

    Minunkin metsistä on metsään.fi tiedoissa niin karkeita virheitä, että maastotarkastettu metsäsuunnitelma maksetaan näiden virheiden eliminoimisella jo useampaan kertaan. Vai mitä sanotte, kun parhaassa kasvuvaiheessa oleva 50 v-vanha metsä on fi-palvelussa 86 v-vanha ja heti uudistettavissa.

    metsäneuvo

    Kyllä ne on voitot tiukassa metsäpalveluissa. Suomessa metsäpalvelut ovat pääsääntöisesti toimineet eri tavoin tuettuina, jolloin metsänomistaja on maksanut vain osan kustannuksista.

    MHY on kirjannut työtunteja mm. neuvontaan ja neuvonnalla on yleensäkin kuitattu metsänhoitomaksua. Metsäkeskus on tehnytmm. tilakohtaisia metsäsuunnitelmia ja kustannuksista on osa peritty vain maanomistajilta, osa on mennyt valtion piikkiin metsävaratiedon keruuseen. Firmojen metsäpalveluyritykset ovat ainakin päääosin toimineet liiketaloudellisin perustein, mutta saaneet hyvän työntöavun firmojen puukaupoista, niiden kytkypalveluista.

    OTSO toimii nyt aidosti liiketaloudellisin perustein, julkisia varoja se ei pysty käytämään toiminnassa, mutta kilpailee vielä metsänhoitomaksuvaroin tuetun mhy:n kanssa.

    Työsarkaa riittää kaikille, liika kilpailu vie laadun työstä, metsään ei kohta ole yhdenkään neuvojan juuri varaa mennä, jos kilpailulla taksoja viedään alaspäin. Näin on näreet.

    Onko nykykehitys kenekään etu ? Tuskin oikeasti juuri metsänomistajan, eikä toimihenkilönkään. Ennen toimittiin enemmän yhteistyössä ja neuvontaan oli paremmin aikaa, kun maksajaa ei tarvinnut joka tunti miettiä. Nyt jokaiselle tunnille pitää löytyä asiakkaasta maksaja ja aikaa pitäisi välillä riittää myös Metsänomistajan muuhunkin kuunteluun, sillä saattaahan olla, että OTSOlainen suunnittelija on vielä kylällä asuvalle iäkkäälle mo:lle ainut vieras talossa moneen viikkoon.

    OTSO toimii puolueetomasti ja mielummin teemme laadukasta työtä ja sillä hintaa, että saamme palkkamme ja pidämme vielä tietojärjestelmiä ja melko laajaa toimistoverrkkoa yllä maakunnissa. Koska vanhaan ei ole paluuta, näin on herat Helsingissä päättäneet, niin yritetään tulla toimeen nykymenolla.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)