Käyttäjän MetsäMatti kirjoittamat vastaukset
-
kuusessa ollaan, tuohonkin kysymykseen on vastattu FSC:n ja teollisuuden taholta. Löytyy monen tässä ketjussa olevan linkin takaa.
Asioihin voi ja saa suhtautua eri tavoin. Kunkin meistä on toki hyvä kysyä riittävin väliajoin itseltään, ajaako omaa toimintaa järki, tunne vai periaate.
Jos tärkeintä on, että saa tehdä juuri niin kuin omat sisuskalut sanoo, sitten tekee niin.
Maailma ympärillä muuttuu, halusimme tai emme. Joskus asiat voivat muuttua nopeastikin ja jos ei sitä huomaa ajoissa, voi käydä nokiat. HCV:ssä ei toki ole kyse mistään käänteentekevästä ”kosketusnäytöstä” eikä metsätalouden liiketuloksen näkökulmasta merkityksellisestä asiasta.
Omalta osaltani jätän tämän aiheen nyt tähän. Menee jo toiston toistoksi.
Visakallo, kuusessa ollaan ja Rane2. Mitä jos seuraisitte muutakin kuin Metsälehden keskustelupalstaa ja hevosmiesten tietotoimistoa. Kaikki kirjoittamani löytyy asiaa käsittelevistä tiedotteista, lehtikirjoituksista ja keskusteluista netistä, vapaasti saatavissa.
”Osana Suomen riskinarviointiprosessia aiheesta pidettiin keväällä 2018 avoin konsultaatio, jossa eri tahoja, kuten metsänomistajien edustajia, metsäyhtiöitä ja muita sidosryhmiä pyydettiin mukaan työhön.” https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.491665
Kukakohan metsänomistajien edustaja tässä maassa on? Kun MTK ei siis ole osallistunut, niin eiköhän siinä ole harvinaisen selkeä vastaus siihen, miksi metsänomistajapuoli on saanut kartat ostajapuolen jälkeen. Itse en ymmärrä, miksi MTK ei ole jo ajat sitten osallistunut FSC:n työskentelyyn.
Ja itse asiassa, yhdistyksiä ja yhteismetsiä on ollut mukana keskusteluissa: https://www.metsateollisuus.fi/uutiset/fscn-kontrolloidun-puun-hankinta-yksityismetsista-kirvoitti-vilkkaan-keskustelun-ivalossa/
A. Jalkanen. Toki PEFC:ssä on muitakin lakitason ylittäviä kriteerejä kuin säästöpuut. Hyvin yleisenä esimerkkinä vesistöjen suojavyöhykkeet. Täältähän ne muutkin löytyvät: http://pefc.fi/wp-content/uploads/2016/09/PEFC_FI_1002_2014_Metsaesertifoinnin_kriteerit_20141027.pdf
Rane2. 1,8 milj. ha FSC-sertifioitua metsää Suomessa vuonna 2019. Voit yhtä hyvin itse googletella vastaukset kysymyksiisi. Venäjän FSC-kriteerit on määritelty saman menettelyn mukaan kuin kaikissa muissakin maissa. Jos Venäjän FSC kovasti kiinnostaa, niin täältä: https://fsc.org/en/document-center Standardissa 147 sivua, riskinarvionnissa 78. Mukavia lukuhetkiä!
Lopuksi, tämän päivän Hesarista: ”Yritysten vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet. Painetta tulee asiakkailta, lainsäätäjältä – ja yhä enemmän myös omistajilta.” ”Jo se oletus, että raportointi- ja valvontavelvollisuudet kiristyvät joka tapauksessa, patistaa yritykset ottamaan nykyistä paremmin selvää koko alihankintaketjusta. Asenneilmaston nyt muuttuessa imagoetua saa se yritys, joka pystyy tähän työhön jo ennen pakkoakin.” https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006214635.html
Kukin tietysti valitsee oman (metsä)polkunsa.
Vielä kerran. Luetun ymmärtäminen suositeltavaa.
Ostaa, myydä ja hakata ovat kolme eri asiaa. Varmista, että ymmärsit tämän. Jatka lukemista vasta sitten.
Seuraavassa kommentteja, jotka tulevat epäloogisessa järjestyksessä sitä mukaa, kun luen ketjua viime päivien ajalta.
Useille kirjoittajille. FSC Suomi on jo pidempään toivonut metsänomistajien edustusta FSC:n työskentelyyn, ml. Suomen FSC-standardin laatiminen. MTK:ta pyydettiin myös tähän HCV-valmisteluun. MTK:lla on ollut mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, saada tietoa. MTK ei ole kuitenkaan halunnut osallistua. Onko siis pimitetty tietoa? Onko salailtu? Onko toimittu selän takana? Mistään puun takaa asia ei ole MTK:lle tullut, toisin kuin se esittää.
A. Jalkanen. Paliskunta voi vastustaa hakkuita. Naapuri voi vastustaa minun hakkuitani. Paliskunta tai naapuri ei voi kuitenkaan kieltää hakkuita eikä puun myyntiä. Hakkuukielto tai -rajoite jollakin aluella voi seurata ainoastaan lainsääsäädännöstä, metsälaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki, direktiivi jne. Puun myyntikieltoa ei tietääkseni mikään säädös aseta.
A. Jalkanen. Voi käydä maisema-arvokauppaa. Asetelma siinä on kylläkin toinen: haittaa kokeva kiinteistön haltija maksaa eikä haitan tai haittakokemuksen aiheuttaja.
Rane2 ja moni muu. Mikään sertifiointijärjestelmä ei voi kieltää metsänomistajaa hakkaamasta metsää, määrätä käsittelemään sitä tietyllä tavalla tai myymästä puuta.
Rane2 ja moni muu. FSC 100 % ja FSC Mix ovat kaksi eri asiaa. https://fi.fsc.org/fi-fi/yrityksille/fsc-tavaramerkin-kytt/fsc-merkki-tuotteessa
Muuten, PEFC-merkityn tuotteen puuraaka-aineesta 70 % pitää olla PEFC-sertifioiduista metsistä. PEFC ei siis myöskään pärjää pelkällä PEFC-sertifioiduista metsistä lähtöisin olevalla puulla. Piraatti ja kuluttajan huijaustako siis, Rane2? https://pefc.fi/yritykselle/pefc-merkki-2/
Useille kirjoittajille. Myös PEFC:n kriteerit ovat maakohtaiset. Siis erilaiset eri maissa niin kuin FSC:nkin.
Perassic Park. Avohakkuuvertaus oli kommentti ja vertaus Visakallon taannoiseen esimerkkiin. Löytyy jostain parin viikon takaa, jos joku jaksaa kaivaa.
Perassic Park. Sehän sertifiointien idea nimenomaan on, että niillä halutaan vaikuttaa tuotanto- ja toimintatapoihin. Osoittaa maksajalle, että toiminta täyttää erilaisia laadullisia kriteerejä; ei käytetä lapsityövoimaa, ei kalasteta merta tyhjäksi, ei käytetä geenimuuntelua jne. Eivätkä sertifioinnit synny tyhjästä tai kenenkään kiusaksi vaan niillä on olemassa maksavien asiakkaiden markkina.
Rane2. HCV-alueet kuuluvat FSC-standardiin ja koskevat FSC-sertifioituja metsiä. Ei siis pidä paikkaansa, että olisi jotain tiukemman kriteerin HCV-alueita jossain muualla kuin FSC-sertifioiduissa metsissä.
Puuhalaaja. Olet ymmärtänyt, miten asia menee.
Visakallo ja moni muu. Jos raakapuumarkkinoilla on sellaista tarjontaa, jolle löytyy kysyntämarkkinaa, sille syntyy jostain ostaja, jos sitä ei tämänhetkisissä ostajissa ole. Kenties tulee koicell tai kuicell, joka vähät välittää sertifioinneista ja ostaa mitä vaan ja mistä vaan.
A. Jalkanen ja moni muu. Nyt kun FSC:llä on HCV:n kautta vaikutusta FSC-sertifoimattomiin metsiin, niin eiköhän ole myös niin, että PEFC:lläkin on vaikutusta sertifioimattomiin metsiin. Ymmärtääkseni kaikki PEFC-toimijat joutuvat toimimaan PEFC:n mukaisesti myös hankkiessaan puuta sertifioimattomista metsistä. Ja jos eivät joudu, niin käytännössä toimivat. Ks. ostajien sopimusehdot.
Rane2. Kyllä, yhdistysten pitää osoittaa, mistä niiden toimittama puu on peräisin. Myös PEFC:ssä. Yksityiset sahathan valtaosin (Sahateollisuus ry:n jäsenet) ovat mukana tässä HCV-menettelyssä.
Monelle kirjoittajalle. Jos FSC olisi kartelli, samalla logiikalla sitä olisi vielä enemmän PEFC.
Olen katsonut asioita niin kuin ne ovat. Politikointi, asoitten vääntely, vääristely ja salaliittoteorioiden maalailu on sitten oma lajinsa. Se ei itseäni kiinnosta.
Suomen FSC-standardi on kenen tahansa luettavissa. Sieltä selviävät HCV-alueet ja sekin, saako hybridihaapaa kasvattaa FSC-tilalla:) https://fi.fsc.org/fi-fi/asiakirjat
Ei, kukaan ei estänyt eikä kieltänyt ketään hakkaamasta eikä myymästä puuta poronhoitoalueelta viime talvena.
Visakallo, sekoitat nyt IPCC-raportin kansalliseen julkistukseen liittyvän paneelikeskustelun tähän HCV-asiaan.
Visakallolle toinenkin vastaus parin viikon takaiseen kommenttiisi. Entäpä jos mietit asiaa niin päin, että jos vaikka sinun metsäpalstaasi rajautuu asuinkiinteistö ja sinä teet palstallasi avohakkuun, niin se muuttaa naapurikiinteistön arvoa, yleensä alentavasti. Et ole kuitenkaan missään korvausvelvollisuudessa naapurille.
Tässä HCV-asian puimisessa on jo lähtökohtainen ajatusvirhe. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta ostaa yhdenkään metsänomistajan puita. Niin kuin kenelläkään ei ole velvollisuutta asioida esim. K-ryhmän kaupoissa. Eikä kukaan syytä esim. Pölkky Oy:tä siitä, että se ei osta Turun seudulta puuta eikä kukaan moiti pylväsvalmistajaa siitä, että se ei ole kiinnostunut ensiharvennuksista. HCV:n kohdalla ostajalla on yhtälailla liiketoiminnallinen syy huolehtia luontoarvojen säilymisestä ja tarvittaessa toimia korjuussa sen mukaisesti.
Puuntuottaja toimii markkinoiden ehdoilla niin kuin kuka tahansa yrittäjä. Kysyntä on edellytys liiketoiminnalle.
Välillä on hyväksi astua pois poterostaan ja tarkastella asioita eri näkökulmista.
Yllä olevasta maastullin jutusta selviää myös, että metsänomistajia on pyydetty mukaan valmisteluun. Sieltä olisi sitä tietoa ja karttoja saanut. Vaan MTK ei osallistunut. Jälkikäteen sitten valtava räksytys muka salailusta.
En ole vähimmässäkään määrin perehtynyt Ruotsin tilanteeseen. Mikähän on tarkoittamasi Ruotsin linja?
Missä Suomessa on tilanne, että puulle ei ole kuin yksi ostaja?
Kasvattanut teollisuuden ohjeiden mukaan? Vaiko lakien ja PEFC:n? Eikä mikään laki tai sertifiointi velvoita takautuvasti ts. ei ole estettä toimia jatkossa jossain asiassa toisin. Ei tässä ole mitään kummallista, kaikilla aloilla toimijoiden täytyy päivittää toimintatapojaan maailman muuttuessa. Metsätaloudessa toimintaympäristö on ollut hyvin vakaa ja muuttumaton verrattuna melkein mihin tahansa muuhun alaan.
A. Jalkanen, HCV-merkintä koskee vain FSC:nä tuotteita eteenpäin myyviä puunostajia. Kuten jo edellä kirjoitin, FSC:n mukaisen HCV-alueen puut FSC-sertifiointiin kuulumaton metsänomistaja voi miettimättä yhtään FSC:tä myydä ostajalle, joka ei myy FSC:tä haluaville asiakkaille.
Miten niin metsänomistaja ei voisi vaikuttaa puuntuotantoonsa? Etenkään kun kysynnässä ei ole tapahtunut mitään muutaman lehden putoamista kummempaa myrskyjen sijaan. Ympäristö- ja luontoasioiden merkityksen kasvu on näkynyt jo vuosikymmeniä. Voi tietysti ummistaa siltä silmänsä ja olla sitten yllättynyt ja pöyristynyt, asettua neliraajajarrutukseen. Jos jokin ansa on olemassa, niin sen pääarkkitehti on ollut MTK.
Hohhoijaa. Niin paljon tahallista väärinymmärtämistä.
HCV-merkintä kartta-aineistossa tarkoittaa, että alue _saattaa_ täyttää HCV-kriteerin. Asia tarkistetaan maastossa.
HCV-alue ei tarkoita suojelualuetta.
HCV-kriteerit täyttävän metsikön käsittely voimassa olevien lakien puitteissa on täysin ok.
_Jos_ FSC:tä noudattava puunostaja ei jostain leimikosta olisi kiinnostunut, puunsa voi myydä ostajalle, joka ei myy FSC-tuotteita.
Tämä on ihan markkinataloutta. Kysyntä määrittää, mitä kannattaa tuottaa. Maksajalle merkitsevää on myös, miten on tuotettu.
Voi herran pieksut. Edustan ihan itseäni. Ja vastaus pariin seuraavaan tulossa olevaan kysymykseen samalla. Vanhempani omistavat metsää ja minä olen seuraava omistaja. Käytännössä olen hoitanut tilan asioita jo vuosia. Olen käynyt metsässä. Teen itse metsätöitä. Tilalta myydään puuta.