Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Ei varsinaisia sijoitusvinkkejä, mutta mukaansa ei rahoja saa mananmajaan. Täällä oli ennen notkokattoinen torppa, jonka asukas ei päälisin puolin kovin varakkaalta vaikuttanut. Rahan puoleen todellisuudessa oli sitä, säilytys siihen aikaan Nokian pahvisessa kenkälaatikossa sängyn alla. Jos inflaatio on matala ja ikää paljon, ei hullumpi tapa. Näissä tapauksissa tuppaa verottaja jäädä osattomaksi. Yhdessäkin paikassa papparaisen huomattavan käteiskassan jako alkoi samalla hetkellä, kun ruumisautoa jälkeläiset tuvassa samalla odottelivat. Rahalla on tosiaan taivaallinen voima useimmiten. Rikkaan perinnöstä on isompi riski myös tulla riidan aihe kuin köyhän,
Talvesta paljon riippuu kevään hinta, jos kelirikkoleimikot on lauhan talven aikana hakkailtu, hinnat tekevät hetkellisen piikin. Veikkaukseni on, että ensikeväänä vielä tulee hintapiikki. Näin ilmeisesti suursahuri Koprakin laskee, sillä nykyisillä hinnoilla ostavat aktiivisesti. Hintapiikkien aikaan puut menevät toisille, laskevat hakkureservit minimiin. Ostavat tai vaihtavat silloin kilpailijoilta tukit, jolloin kallista puuta ei ole hintojen laskiessa paljoa ostettuna.
Kyllä omakin näkemykseni on, että puunhinta kääntyy laskuun ensivuoden loppupuolella. Energiapuun hinta on jo taittunut, jos talvi jatkaa lauhaan malliin, niin hinnanlasku kiihtyy. Ainespuun osalta hinnat alkavat laskea, kun kilpailukyvyttömiä tahtaita aletaan sulkea. Suolahden vaneritehdas tulee saamaan seuraajia kahden vuoden sisään. Näin markkinatalous vaan toimii. Itse olen kuluvana vuotena myynyt ennätysmäärän puuta. Tulevan vuotenakin kauppaa tehdään isosti, varautuen näin tulevaan matalampaan hintatasoon.
Samoin kuin Makarovilla metsätilakaupoilla ollaan, 40ha tilasta tänään kauppakirjaluonnos tekeillä. Valtion tie tilan halkaisee, tilayhtymän nimiin ostetaan. Metsätilat hinnaltaan puunhintaan nähden siedettävällä tasolla mielestäni.
Ei minullakaan ole huonokasvuisia taimikoita, lukuun ottamatta muutamaa kallion kielekettä ja mutahautaa. Kyllähän rehevät maapohjat raivattavaa tuppaa lykkäämään, mutta kun voitolle taimikko pääsee niin kasvu on tosi ripeää.
Ei ole tilausta, eikä tarvetta, Lapin ehdottama menetelmälle ei lisäarvoa tuo. Runkohinta on normaali selvä kaupanteko systeemi. Eihän viljelijäkään viljaa myydessään markkinahintaa kummenpaa pohjaa kauppaansa taida saada. Ostajan asia on, miten arvokasta hän saa sitten lopputuotteeksi leivottua.
Edellä on kommentti, joka kertoo ajattelun ja lukutaidon puutteesta. En vastannut itsestäni tietääkseni sanaakaan, enkä ole kyseillä paikalla käynytkään. En vastaa jatkossa tämän tason ajattelijoille.
Ei vielä luonnon kannalta arvokasta silmään osunut. Kyseillä metsänomistajalla on näistä asioista, kokemusta kun on maa-ainesten jalostaja. Maa-aines lupia hakiessaan on vuosien mittaan oppinut siihen, että tarpeeksi syynää, niin alkaa viitasamakkoa ym. vastaan tulemaan.
Metsäyhtiöiden plus- malleista pysyn kaukana. Tähänkin asti jättöpuut ovat kyllä jääneet metsänomistan kontolle todellisuudessa, niin on pitkässä juoksussa plus puidenkin.
Hankintakaupassa on joskus nykyisin hyvä puoli, ettei tekijä liikaa ”tillistele” liikaa kasveja ym. Tuttu hakkuutti omaan laskuun harvennuksen, kun ensin oli käyttänyt leimikolla firman ostajaa. Tämä rupesi kasvustoa kuviolla tiiraamaan, jolloin maanomistaja päätti ettei kauppoja tehdä heidän kansa.
Teen kannot mahdollisimman mataliksi 5-10 cm pääsääntöisesti. On siistimpi, eikä haittaa niin kompastellessa. Olen lehtipuut ja havupuut samoin sahaillut .