Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Hakattu metsäpohja viljavuudesta riippuen 300-1000 euroa ha.. Muokkauksen hinta päälle, jos kylvetty ja taimia näkyy niin lisää hintaa taasen. Maantielle itse lasken myös lisäarvoa ostaessa, tiettömälle taasen miinusta.
Kyllä metsänomistajien keski-ikä oli ainakin taka-aikoina 62 vuotta Suomessa. En ole havainnut, että kuolleisuus tai sukupolven vaihdokset olisi sitä yllättäen nuorentaneet.
Ylen metsäuutisointi on tarkoitushakuista, aikoihin on eletty, kun pääuutislähetyksessä maanomistajan hakkuu aukkoa uutisoidaan. Mitä tulee metsänomistajien taloudellisesta ajattelusta kautta muut arvot. Lukumääräisesti pienet kaupunkimetsänomistajat varmaakin arvostavat muita arvoja enemmän, kuin puun tuottamista. Mutta metsäpinta-alasta isomman osan omistavat kyllä talouskäyttö edellä ajattelevat.
Juhannuskokko tarpeet kyläseuralle turveseoksella niistä saa. Jos tosiaan oli sovittu hakkuutähteet korjataan, niin Mhy:n soitto . Jos olisi minun, niin vaatisin maanmuokkauksen Mhy:n laskuun. Jäisi ravinteet maahan, kun näin on käynyt. Jos maa rehevää, silloin kyllä havut vattujen kasvun riesan voivat antaa. Alhaiselta alle tonnin risutili hehtaarin kuusikosta kuulostaa, kun vertaa mitä itse olen nykyisin latvusmassasta saanut.
Peltojen suhteen riippuu paljon, onko lähellä todella aktiivinen tilan kehittäjä. Meidän seudulla ei ole kuin yksi isäntä, joka laajentaa, että tekee hyvää taloudellista tulosta. Pääasiassa Savon kivisiä peltoja hallinnoivat/ vuokraavat hömppäheinänviljelijät tukineen. Kuusenkiertäjän vuokra pelloista hyvä, kielii hyvästä pellosta sopuhollilla.
Kyllähän peltojen osalta ostajan olisi oltava viljelijä. Pellon vuokrat ovat niin onnettomia, täällä 100- 150€ ha, taitaa itärajalla olla samaa luokkaa. Jos pellot hyväkuvioisia, niin saattaa ostaja tuolla hinnalla löytyä. Jos pellon metsittää ostaja, niin sille ei voi laskea kuin maapohjan arvon tonnin hehtaarilta. Puustoa näyttää olevan n.400 mottia, joten tuntuisi se 30 000 € metsistä olevan oma mutu. Rakennukset ovat etenkin hyvin syrjässä alelaarissa. Niistä tulee vuosittain kiinteistöveroa, jätemaksua, tiemaksua ja sähköjen ollessa ylläpitomaksua, vaikka autiona olisi. Mutta eihän se tarvitse kuin yhden ihastuneen, jolloin kaupat saattavat syntyä .
Eikös sitä sanota, että kauppa se on mikä kannattaa. Eiköhän se useimmiten näin ole, mutta kenelle. Ennen sanottiin, että jokainen voi kaupan tehdä, mutta toisilla se jää myös viimeiseksi, jos oikein huonon tekee.
Maalämmöllä oma okt lämpiää n. 20 000 kWh kulutus, 200 neliötä talo ja sen lisäksi muutama kymmenen neliötä entisen navetan tiloja.
Kyllä Stora-Enso metsänsä kaupaksi saa tai pientä osaahan se kauppa koskee. Lähinnähän se on hinnasta kiinne. Edellinen vihertävä toimitusjohtaja teki onnettoman yrityskaupan, osti jälkikäteen arvioiden poskettomalla hinnalla matalasuhdanteen kynnyksellä tehtaan. No nyt taseessa on rahantarvetta 800M€.
Kyllä lauhatalvi on paljon mukavampi, kuin paukkupakkastalvi. Lämmityskulutkin ovat aivan toista, taitaa tämä talvi lauha lumitalvi. Ei ole näkynyt suuremmin niitä kommentteja, että lunta ei ilmaston lämmetessä enää näillä leveysasteilla suuremmin nähdä. Suomen pitää luopua liian kunnianhimoisesta ilmastotavoitteesta pikimmiten.
Itsellä on muutama säkki odottamassa rakeistettua booria jo pari vuotta. En ole aikaiseksi saanut levitystä, eihän sitä paljoa hehtaarille kylvetä (13-17kg). Lumettomaan maahan keväällä sen paras levitysaika taitaisi olla, mutta mitenkä sen näkee tasaisesti joka paikkaa ripotella, olen pohtia miettinyt.