Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa olla harvassa ne metsänomistajat, jotka kanniskelisi kantoaineita sahan perässä. Itse en ole litraakaan käyttänyt, vaan olen lämpötilan laskiessa nollan kieppeille mennyt männiköiden kimppuun . Nykyisin olen kylläkin tyytynyt raivaussaha sahauksiin. Silloin käsittääkseni luonto hoitaa torjunnan.
Näin täälläkin homma menee, kuin Apli edellä kommentoi. Yrityksillä on eroa, toiset soitolla asian hoitavat, toiset käyvät paikan päällä tutkailemassa. Metsänhoitoyhdistykset ovat kyllä lanauksien, kuin murskeen kanssa kaikista pihimpiä. Puukaupan ongelmat tuppaavat kasaantuvan samoille henkilöille vuodesta toiseen. Pahimmillaan se on periytyvää laatua.
Samat ovat oma kokemukset, kuin edellä Rannan kommentissa. Olen vuosien saatossa kohtalaisen määrän puukauppoja tehnyt. Moteissa taitaa 80-90 tuhannen välillä tällä hetkellä olla yhteissumma. Ennen kun toimijat ja urakoisijat vaihtuivat oli pieniä ongelmia. Tiedonkulku saattoi tökkiä, äkkinäinen kuski opetteli vasta metsänomistajan metsässä ainakin lopputuloksesta päätellen. Olen todella tyytyväinen luottotoimijoihin, jotka tietävät talon tavat. Arvosana minun puukaupat ovat kympinarvoisesti hoidettu.
Puukauppoja sivuava ongelmia kylläkin on piisannut, osin kateus kai Savonmaalla vielä pontimena. Kuukausi sitten jouduttiin tekemään metsätietä toisen tien rinnalle kotvan matkaa. Naapurikin oli haaveillut kyseisestä tilasta ostaa juuri sen alueen. Myynnissä oli kokotila, jonka ostimme yleisestä myynnistä korkeimmalla tarjouksella.
Kyllä tämä raakujoki uutsointi kuuluu samaan sarjaan muiden kevyt uutisten kanssa, jotka nykyisin usein uutissisällön täyttävät. Todella merkittävät uutiset ovat aivan jotain muuta mielestäni. Tästä lopputuloksena on, ettei puuta kannata vastaavista kohteista jatkossa ostaa. Näinhän se menee uskoakseni, kuten Tolopainen edellä kirjoittaa.
Itse olin viime vuosikymmenellä pankissa asioinut laina asioissa viimeiksi, kun tänä vuonna kaksi tilakauppatarjousta yhtaikaa tärppäsi. Eipä se käynytkään puhelinsoitolla kuten ennen, jolloin rahat parissa päivässä tilillä. Ostettaviin tiloihin ei kiinnityksiä, vaan vanhat pantit olivat pankissa valmiina. Puolitoista viikkoa hommassa meni, kun veroilmoituksesta olemattomiin maatalouden poistoihin tarvitsivat tiedot. Marginaali oli 1,6% velattomalle. Puolet lainasta maksettu 3 viikkoa noston jälkeen. Tuttuni kun osti tilan, niin häneltä pankki vaati henkivakuutuksen, omassa tapauksessa piisasi metsävakuutus panttitilalle. Lopuksi totean, että nykyisin pankin riski on käytännössä minimoitu olemattomaksi metsätilakaupassa.
Kyllä epäilen muuta syytä taimikuolemien pääasialliseksi syyksi. Olemme aina pyrkineet ilman välivuotta uudistamaan, latvusmassat myyty kuusikoista aina. Toissavuonna istutetuissa 16 ha oli keväällä kuolleita taimia n. 1%. Yleensäkin taimituhot olleet muutamia prosentteja, pois sulkien v. 2008 suuret myyrätuhot, jolloin taimista häipyi n. 90%.
Ohuita maastohousuja, joita olen saanut vain intialaisilta markkinamyyjiltä. Vanhoja farkkuja olen myös käyttänyt, myös vanhat kuluneet paidat olen sopiviksi havainnut. Kirpputorilta olen vaaleita kauluspaitoja ostellut myös. En kylläkään helteen kanssa kilpaile, jos mittarissa 25 astetta, olen päivän työt tulevaisuuteen siirtänyt.
