Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Sinällään palsta on hyvä, eli puuta löytyy. Itselle parhaita ostoksia ovat olleet palstat, joissa ei ilmakuvissa ajouria näy. Tieoikeuden puute miinus. Tieoikeuden hakeminen ja tilasta ostajalle tulevat lohkomiskulut taitavat kolmen tonnin paikkeilla olla. Sinällään käypäarvo vaikuttaa asialliselta, voihan siitä vähemmänkin tarjota. Jos olisi täällä Savossa, niin kyllä siitä sekametsänkasvattajan näppäilyvirheinen hinta olisi tarjottava, jos tosi mielessä ostohousuissa olisi.
Tulipa puuta idästä tai ei, niin oma näkemys on havutukin hinnan osalta, kuten myös koivun, on laskeva. 60-70 euron haarukkaan tulee laskemaan, kun heikosti kannattavaa puunjalostus kapasiteetti ajetaan hiljalleen alas. Jos ja kun aikojen saatossa jälleen puuvirta Venäjältä alkaa virrata, niin kuidun hinta laskee todennäköisesti reippaasti lähemmäs puuntuonnin ajan hintoja.
Maanvalmistus on tosiaan lopetettu, joten taantumien aikaankin se on suhteellisen hyvin hintansa pitänyt. Sijoitusrahastoille saattaa kultakauden jälkeen, jota elämme, koittaa laihemmat ajat. Me olemme ostaneet puustoisia palstoja, joista olemme hakanneet jäykän puuston. Näin ollen puunhinnan laskun ja kotikutoisen suojelun riskivaikutukset minimoitu.
Eihän metsällä huipputuottoja sinällään saa, mutta vakaata kylläkin. Näin ostotilallisena voin sanoa, ostaessa se tilin tuoton pohja ratkeaa. Kun kauppahinta on siedettävä ja pääomaa saa hyvin hakkuulla vapautettua puiden turvotessa, on tuottoakin odottavissa. On vain kärsivällisesti käytävä kohteita läpi, etsien varovaisen tila-arvion omaavia kohteita. Ostajia on vaan niin paljon, että markkinat kyllä aliarviot korjaavat kauppahinnoissa. Mutta aina joskus onnistaa nykyisinkin.
Pyyntihinnasta se aina riippuu. Yleislinja täällä etelässä on, että ei hinnat paljon summa-arvosta jää. Näkyy Metsälehden hintaseurannassa n.90% olevan kauppahinnat summa-arvosta. Suurin välittäjäketju on hintanäkemykset nykyisin aika ylhäälle hivuttanut, joten toisinaan kauppahinnat kuuluvat jääneet sen allekin. Kun ostajia on enemmän kuin myyjiä, niin hinnatkin sen mukaiset. On tasaantunut vuodessa jonkin verran, siksi haaviimme on jäänyt muutama tila asiallisella hinnalla .
Visakallon luvut täsmäävät omiin kiertoihin. Männyllä kasvupaikka ratkaisee paljon, rehevällä maalla kasvaa lähes kuusen nopeudella. Silloin 60 vuotta kiertoaika, karun puolukkatyypin maalla puolet lisää vaatii saman järeyden saavuttaminen. Jalostetulla taimiaineksella ja maankäsittelyllä todennäköisesti kymmenys vielä nipistää kiertoajasta. Lannoitus sitten vielä mahdollistaa intensiivisille puunkasvattajille vielä muutaman kirivuoden kiertoon.
Suomen metsien kasvu on huippunsa saavuttanut ja lasku alkanut. Metsien ikärakenne osasyy, jatkossa jatkuva kasvatus ja metsän hoidon yleinen tason lasku. Monimuotoista pöheikköjä taitaa jatkossa olla entistä enemmän. Jalostetulla taimimateriaalilla ja lannoituksella on saavutettavissa kasvun lisäystä, mutta epäilen ainakin lannoituksien jäävät enemmän puheiden tasolle kasvumäärän suhteen.
HS yleisökirjoitus DonnerAmelilta hyvä, kyllä teollisuus hiljalleen jättää yhä isomman osan meidän kalikoista kasvamaan. Eurooppa tulee jäämään huvinvointiyhteiskunnan laiskistamien asukkaiden taantuvaksi maanosaksi. USA ja Kiina, Intiaa unohtamatta menevät menojaan, me täällä säätelypykäliä viilaamme oman oksan tuhoksi. Markkinatalous oikoo politikkojen tekemät himmelit, niin metsäpuolellakin tulee käymään. Jos jokin maa kilpailukykynsä sössii, niin ei sitä pelastavaa kasvua paitoja keskenään pesemällä tule.
