Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Tiheikkökasvatus ja energiapuun kasvatus on yhtätyhjän kanssa.Valtion tukieurot vain palavat raippahakkuissa,jotka ovat useimiten tulosta raivauksen laiminlyönnistä.Viimetalvi oli hyvä esimerkki,riukumetsissä lumenpainamia/katkomia puita runsaasti.Hoidetuissa ja ajoissa harvennetuissa metsissä hyvin vähän.
MetsäKortesalmi on oikeilla jäljillä,Mhy -Mtk-Metsänomistajaliitot ovat valitettavasti sitoutuneet liiaksi yhden puolueen aisankantajaksi.Kun kyseinen puolue romahti pienimmäksi opposiopuolueeksi,niin vaikutusvalta katosi vallankäyttäjiin.Jos halutaan edistää metsänomistajan asiaa,suhteet pitää olla kunnossa valtaan pitäviin tahoihin,sillä jytkyjä tulee ja menee ,metsä pysyy .
Keskustelupalstalla saisi olla kirjoittajia enemmänkin,jotta mielenkiinto säilyisi.Mielenkiinto palstaa kohtaan kärsii siitä,että kirjoittajia on harvakseltaan.Toivotaan ajanmyötä vilkkaampaa keskustelua,viimeistään syysillat toivottavasti piristävät kirjoittelua.Arvosanaksi uudistuneelle palstalle annan 8 vanhalle 9-.
Kiinteistön ”jalostus” metsäsijoittamisessa on eräs mahdollisuus,kuten MaalaisSeppo pähkäilee.Olen vuosien saatossa asiaa miettinyt,kun olen saanut ostotilan hoidettua tip-top kuntoon.Eteläisessä suomessa tilatarjonta niin vähäistä,että on vaikeaa ostaa uutta kunnostettavaa järkevään hintaan jalostukseen, ainakaan vapailta markkinoilta.Itse olen kyllä niin kiintynyt metsään,etten raaski oikein myydä mistään hinnasta, kun maan valmistuskin on lopetettu.
Puukauppa ilman omia tuotantolaitoksia on Metsänhoitoyhdistyksille,kuin muillekin metsäpalvelu yrittäjille taitolaji.Pienellä katteella tulee helposti takkiin.Mitta/laatutappiot syövät helposti katteen ja saattaa tulla luottotappioita ym.toimitus vaikeuksia.Jos kate laitetaan korkeaksi,niin onko metsänomistajalle kannattavaa käydä puukauppaa välikäsien kautta?.Kyllä jees h-valta on mielestäni realisti tulevaisuuden suhteen ,esim Metsä Groupin ja Mhy välit ovat tulehtuneet.Yhteistä on omistajat,muuten ovat kilpailijoita.
Miisulle vastauksena Metsäkupsa nimimerkki sanasta,olen ajatellut sen kupeksien (tarkoitan jonkin sortin metsänhoito toimenpiteitä),liikun metsässä yleensä jokin työvälineen kanssa.Metsässäni liikuessa kädessäni on esim. vesuri kädessä,jolla kopsasen jotakin risun raippaa tai oksaa.Terveyden salliessa mieli tekee, aina kun on mahdollista metsään ,joten on mahdollista noutaja tulee aikanaan metsämaastossa.Kaatumiset ja kompastelutkin ovat olleet jokavuotisia lapsuudesta lähtien,aloitin 7-vuotiaana metsätyöt majan rakentamisella.
Välittäjien myydessä tilaa/kiinteistöä olisi tosiaan pohjahinta paikallaan,koska ovat sen todennäköisesti myyjän kanssa hahmotelleet sopiessaan toimeksiannosta.Olen käynnyt väliin kunnassa katsomassa kiinteistöluovutukset,jossa ne ovat pyydettäessä jokaisen nähtävillä.Tiedot mapissa kuukausi jaoituksella,ostajan nimen mukaisessa järjestyksessä kauppahinnat,väliin kopio kauppakirjastakin.
Suomalainen perhemetsätalous on todennäköisesti eräs kulmakivi,joka on osaltaan edistänyt metsiemme ja maamme hyvinvointia.Mhy on ollut aikanaan edistämässä ansiokkaasti metsiemme hoitoa ja neuvontaa ym.Nykyiset Metsänhoitoyhdistykset ovat aivan muuta ,kuin aikanaan pitäjän kokoiset toimijat.Pakollinen Mhy maksu on jäänne niiltä ajoilta,aika on ajanut sen ohitse.Mhy:n luisuminen Mtk:n organisaation edunvalvojaksi, on kouluesimerkki onnistuneesta ”valtauksesta”.
Savolainen Metsämies tietää ,miten metsän ostohinta ratkaisee metsäsijoituksen kannatavuuden.Olen täysin samaa mieltä ratkaisevien edellytyksien prosentti jakautumasta (60/20/20) kannattavuutta haettaessa.Useimiten kuulee puheita erinomaisista kaupoista ostajan kannalta,mutta tiedän myös monista ylihintaisista tilakaupoista.Näissä kaupoissa myyjä on ollut onnekas,ostajalle kauppa saattaa olla ensimmäinen ja myös viimeiseksi jäädä.
