Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Etelä-Savossa puut ja taimet kasvaneet tänä kesänä erinomaisesti,niin myös heinät.Kun on ojat kunnossa ja metsäautoteillä kantava kerros pintamateriaalia,ei suurempaa haittaa sadekesistä.Kelirikkoleimikot kohta kysyttyjä.
Pääsääntöisesti kuuset pysyvät vatukossa hengissä,mutta kasvu saattaa jäädä kymmeneen senttiin.Joten taimi joutuu helposti kituuttamaan vuosikymmenen ,ennenkuin latva pilkistää vatukon läpi.Olen joutunut liki parimetrisestä vatukosta taimia pelastamaan,kun myyrät söivät 4-vuotta sitten toistakymmentä hehtaaria 90% tuho.Jos heinikko/vatukko painuu taimien päälle,taimet tuppaavat kuolla rehevällä kasvupaikalla.Taimien paikkoistutus oli paljon pienempi urakka,kuin sen jälkeinen heinäys 2-kertaa kesässä.Nyt kääntyy työvoiton puolelle.
Hyvää ja halpaa yrittäjää moni etsii myös metsäpuolella.Pakkoyrittäjyys on monelle taloudellista kituuttanista,etenkin jos kunto ja terveys alkavat verottamaan työtulosta.Eläkekkin tuppaa jäämään hyvin pieneksi,koska ei pysty maksamaan isoa eläkemaksua, sinnitellessä toimeentulon rajamailla.
Kyllä todennäköisesti olemme yhä euromaa ensivuonnakin,koska lypsäminen etelän euromaihin vasta alussa.Tällä menolla puunhinnat laskevat saman verran,kuin kuluneen vuoden aikana.Viime vuonna tukinhinta alkoi yleisesti 6;lla ,nyt 5:lla,joko vuoden päästä 4:lla.Piikki mielestäni tapissa,jyrkkä ei lisävipille euromaihin.Itse meidänkin on ollut velkamme maksettava ja lisäksi verotkin säntillisesti puutilistäkin kuitattu valtion kassaan.
Ei paljon järkeä jättää kaistaletta rakennuksien lähelle,myrsky todennäköisesti kaataa puita.Jos menee toisen rakennuksen päälle,sanomista siitäkin tulee.En usko avohakkuu kieltoa koskaan tulevan,jotain rajoittavaa ohjeistusta kylläkin.Luotan Ruotsin hoitavan nämä asiat Eu:ssa ,jos Suomen myötäjuoksijoista siihen ole.
Raivausveitsi on erittäin kätevä työväline taimikon hoidossa.Itse käytän sitä heinäykseen,vesakon reikäperkaukseen,poikaoksien ja haaralatvojen poistoon jopa kolme metrisiin taimiin.Vuosikymmenen kokemuksella voin tähdentää raivausveitsen terän terävyyden tärkeyttä.Oikealla työtekniikalla paikat eivät säry,rempomalla varmaankin olkapäät saa runneltua.
Kyllä uusavuttomuus,laiskuus ja nuukuus ovat huomattavalta osaltaa edesauttaneet vitelikköjen syntymistä.Hoitamattomuus on helppo verhota monimuotoiseen jatkuvaan kasvatukseen ja energiapuun kasvatukseen.Molemmat ovat mielestäni pitemmän päälle itsensä pettämistä,jos vähänkin taloudellista lopputulosta ajatellaan.Harveneva on jalkaisin metsässä työskentelevä metsänomistaja,pitäisi olla joku koneen tapainen persuksien alla.
Kotikuntani ei täytä hallituksen kriteereitä,joten eiköhän ennen pitkään velkainen kuntamme ole osa viellä velkaisempaa kaupunkia.Epäilen suuruuden tuomia säästöjä.Ennen meillä oli oman pitäjän alueella toimiva Metsänhoitoyhdistys,nykyisin neljän kunnan alueella toimiva.Metsänomistajalle säästöä ei ole tullut fuusion ansiosta sanottavasti,vaikka toiminnanjohtajan pallit vähenivät.Puunmyyntisuunitelman laadinta on pysynyt ”ilmaisena”,mutta yhdistys ei välitä leimikkotietoja puunostajille,ellet maksa puukaupan avustamisesta.Metsänhoitomaksu ei ole alentunut yhtään yhden pitäjän Mhy ajasta.Silloin tietetty leimikko oli automaattisesti ostajien nähtävissä,metsänomistajan tarvitsi vain odotella puunostajien yhteyden ottoja.Onko niin ,että myös Mhy on ruvennut ajamaan vain omaa etuaan omistaja jäseniensä kustannuksella.
