Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Eikös sosialismi kokeilu itä-naapurissa kestänyt 60 vuotta, eikä alkua pitemmällä oikein päästy kuin varusteluteollisuudessa. Näillä leveysasteilla ei maatalous ilman tukia tule toimeen ennen kuin ilmasto lämpenee maissin ja viinin kasvatukselle suotuisaksi.
Turhalla hoppuilulla ei montaa vuotta kiritä, mutta rahaa palaa kyllä. Ilmastoasioissa pitää edetä teknisen kehityksen vauhdissa, on ihan tyhmää köyhien/köyhtyvien valtioiden rahansa tukiaisiin syytää. Hyvä esimerkki on maamme tuulivoima, ensin yhteiskunta syyti höylisti rahaa siihen. Muutama vuosi myöhemmin kehityksen myötä homma hoituu ilman tukia. Sama on autokannan sähköistymisessä, kun muutamia vuosia annetaan kehityksen kulkea, niin autokanta sähköistyy itsestään. Ei pidä tukien avulla velkaisten maiden itseään maahan painaa, vaan markkinatalous kyllä laillansa asiat hoitaa. Uutuudet maksavat maltaita, mutta ajan oloon hinnat laskevat melko nopeasti tavallisen tallaajan ulottuville.
Tämänhän kokous menee niin, että päästötavoitteisiin pääseminen on jäljessä. Joten eräiden mielestä Suomen on sen johdosta tehtävä vieläkin kunnianhimoisempaa ympäristöpolitiikkaa. Heillä on jo talkoolaisetkin tiedossa, suomalaiset metsänomistajat. Ilman kokouksiakin tiedämme, ettei päästöt ole laskeneet, vain nousu hidastunut. Eurooppa on aikojen mittaan ollut suurin saastuttaja, mutta ei se paremmaksikaan lopputulos EU:n osalta tule, jos hirttäydymme epärealistiseen tavoitteeseen. Yskivä talous pudottaa Euroopan lopullisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan kelkasta. Näissä maissa nämäkin asian hoidetaan enemmän luovan maalaisjärjen ehdoilla, ilman paatosta.
Pörssisähkössä tässä on kohta vuosi oltu ja hinta on ollut halvempi kuin tänä aikana tarjolla olleissa määräaikaisissa sopimuksissa. Pyykit ja suuremmat kokkailut kun hoitaa viikon loppuna, niin sekin auttaa keskihinnassa. Sähköä tosiaan kuluu loka-maaliskuussa , muulloin ostettavan sähkön määrä lähes olematon oman tuotannonkin takia. Viime talvena kolme pakkaskuukautta pytinki lämpisi hakkeella, muulloin maalämmöllä.
Itselläni on hommat puukorjuussa onnistuneet tällä vuosituhannella niin hyvin, ettei potutukselle ole aihetta. Johtuu osaltaan luottotoimijoista, joiden kanssa on yhteistyö sujunut pitkähkön ajan erinomaisesti.
Lapissa voi 20 vuotta tai tuplaten mahdollisesti mennä niin, ettei puusto uudistamisen jälkeen alla olla hiilinielu. Kyllä 15:ssa vuodessa täällä uskoakseni loistava hiilinielu on kehittynyt. Mitä tulee metsälakiin, niin olen nykyiseen tyytyväinen. En kaipaile vanhaa takaisin rajoituksineen, vaikka kieltämättä näkee kesken kasvuistakin metsään hakattavan. Lakiloissa on aina omat hyvät ja huonot puolet, mutta omistajahan omalta kohdaltaan on se, jonka kuuluu ratkaisut tehdä. Metsäpuolella on meitä moneen lähtöön, niin on aina ollut ja niin tulee olemaan.
Olen joillakin kuvioilla monitoimileikkurilla oksia leikkaillut. Kyllähän asia on varhaisperkauksessa niin, ettei tosiaan kolmea metriä lähemmäksi havupuuta koivua ei syytä kasvamaan jättää. Toisin sanoen jatkan vanhaan malliin, varhaisperkauksessa lehtipuu kaadan. Seuraavassa raivauksessa sitten jätän lehtipuuta, jolloin sekametsän kasvatus onnistuu parhaiten. En ole vielä niin hyvä kasvuista havupuuta tavannut, että se taimena lehtipuiden kanssa pärjää kunnolla.
Ei ole loppuun ajateltu tämä 5e veloitus paperisesta laskusta. Oma veikkaukseni on, että siitä MTK/MHY:lle ajatellut säästöt hupenevat jäsenmaksukertymän laskun kautta jopa pakkasen puolelle. Olisi ollut viisasta odottaa muutama vuosi, kun ikääntyvät metsänomistajat siirtyvät sivuun nuorempien tieltä.
Kelirikko taitaa olla syynä kuusitukin hinnan nousuun, joskin kaikki on kovin suhteellista. 0,17 € motille hinnan viikko nousu näkyi olevan. Suuret myyntierät myös kohdalla sattuessaan maakunta tasolla hintamuutoksia tekevät tilastoihin. Metsälehti ja Maaseudun Tulevaisuus itsellä tiedon antaa. Runkohinnoittelu ei näy näissä hintatilastoissa.
<p>Itsellä jonkin verran kokemusta asiasta ja kyllä nimimerkit e-salo ja apli ovat melko oikeat johtopäätökset tehneet. Omat ajatukset ovat saman suuntaisia. MTK:lla on yhteisyrityksessä(MHYP) määräysvalta, samoin taasen metsävaltuustolla MTK;n johtokunnassa taitaa nykyisin olla yksi paikka. EU;ssa MTK:n on kyllä ansiokkaasti puolustanut suomalaista metsänomistajaa yhteistyössä maamme metsäteollisuuden kanssa. Edunvalvonta on haasteellista ja kepun romahdettua MTK:lla ei ole poliittista selustaa entiseen malliin. Munat olivat liikaa yhdessä korissa ja nyt se kostautuu kyllä.</p>