Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
<p><p>Tolopainen on ilmeisen oikeilla jäljillä. Kyseisen hintaluokan koivukaupat olivat ilmeisesti MHY: n vientikauppaa, taisi pituus olla jotain 280 cm. Itse en naapurissa kerennyt, satasesta puhuivat tienlaidassa koivutukille. Kyseiset kaupat jo takana päin, suhteellisen pienestä toimitusmäärästä oli kysymys kokonaisuudessaan. Nyt ei taida olla vastaavia kauppoja auki. Saihan viimekesänä eräs metsänomistaja peltokoivikon harvennuksesta myöskin pystyyn uskomattoman hyvän hinnan. Kuviokin oli isohko ja kyseisellä koivun käyttäjällä olivat koivutukit lähes loppu, jolloin oli tavaran toimitukset hilkulla. Nämä ovat poikkeuksia , yleinen hintataso on aika lähellä metsälehden hintatilastoa. Erikoistyvet ym. asia erikseen, niitäkin yleensä leimikoista tulee pikkunyssäköitä.</p></p>
<p>Aurinkopaneelien kannattavuus on niin ja näin. Itse olen asian ajatellut niin omalta osaltani enemmän ympäristö tekona. Puukin laskelma edellä vaatii etelälappeen , länsilappeella tuotto kolmanneksen vähemmän. Meillä samanlaiset laitokset siskon talon kanssa, vieläpä samaan aikaan asennetut. Niin on ollut hyvä seurata energiatuotantomääriä. Itsellä ensimmäisenä vuotena kannattavuutta paransi oleellisesti se. että oli halpa määräaikainen sähkösopimus ,kun taas ylijäämä sähkön pörssihinta oli kolminkertainen silloin.</p>
<p>Eilisessä Hesarissa hyvä kirjoitus Venäjän Karjalan sähköistä. Vieraili vuoden alussa kirjoittaja siellä 10 päivän ajan. Kuusipäivää olivat sähköt poikki, korjaajistakin huutava pula, kun osa siirtynyt paremman palkan perässä uusille alueille Ukrainalta miehitellyille alueille. Puu kaatuvat linjoille, myös maanteillä kaatuneita puita, mutta kun nipin napin väistämällä pääsee ohitse, ei ole kiirettä raivauksella. Sähkökin kallista tulotasoon nähden naapurissa, silloin kun sitä sitten saa. Itse täällä Suomessa olen tyytyväinen varman puoleiseen virran saantiin, joten ei sähkökulut ole talouden kannalta osaltani kovinkaan merkityksellisiä. Siksi en hypi pienehköjen säästöjen toivossa , samoin olen tarkemmat laskelmat jättänyt muiden huoleksi oleellisempien asioiden ollessa etusijalla.</p>
Noinhan se menee kuten suorittava edellä jaksollisen kuusikon kierrosta kirjoittaa. Suomi on laaja maa ja olosuhteet vaihtelevat, mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, en ole 30 vuotta miinuksella saanut menemään näillä leveyksillä. Minkä huonommat maat ovat, kuten pohjoiseen mentäessä jatkuvakasvatus on varteen otettava vaihtoehto. Täällä se on perillisten pettämistä ainakin taloudellisessa mielessä. Olen katsonut muutamia jk;n tapaisten hakkuiden jälkeisiä metsiä, oma vanhakantainen näkemykseni lopputuloksesta usein; raiskio. En sellaista kyllä ilkeäisi perillisille jättää levollisin mielin.
Itsellä puukauppasopimuksissa 2 vuotta korjuuaika. Viiden viimeisen vuoden aikaan hakkuu yleensä isommissa kaupoissa tapahtunut silloin, kun olen toivonut. Jos on sovittu 10 arkipäivää korjuun aloittamiseen kaupasta, niin näin on päivän tarkkuudella myös tapahtunut. Kyseessä yksi suurista toimijoista, jonka alueurakoisijaan on suhteet kunnossa, joka mahdollistaa asioiden ripeän hoitamisen.
