Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kun perikunnalta ostin kotipaikan maineen, en ilmoitellut alv asiasta mitään. Kun ei jatkossa ollut mitään toimintaa, niin ei tyhjää lomaketta oma-aloitteisista veroistakaan tarvinnut lähettää. Niin siihen se päättyi. Sahat ym. oli jo poistettu, poistosarakekin oli nollilla.
Timpalla hyvä kommentti, nykyajan uutisointi ja laskentamuutokset ovat itseltä vieneet luottamuksen hiilinielujen suhteen. Onkohan jossain heittoa, tahatonta tai tarkoituksellista. Ei maailma pelastu, vaikka emme täällä kaataisi yhtään puuta. Täällä Itä-Suomessa kylläkin köyhyys ja kurjuus alkaisi tehdä paluuta ja asukkaiden olisi lähdettävä kohti pääkaupunki seutua.
Jos kelit eivät suosi talvileimikoiden korjuuta, niin vastaava puumäärä on hakattava toisaalta. Silloin kelirikkoleimikoiden hinta nousee markkinataloudessa, uskon kevään hintahuippuun yhä. Joka tapauksessa talvea on enää alle 3 kuukautta jäljellä, ollut energiapuun kulutukselle säästeliäs alkutalvi ainakin. Myös hakkuupuolella suokelit jäävät joka tapauksessa tavanomaista lähemmäs miniä, kuin optimi talvea.
Missä sitä sopimusta on rikottu, eihän alv ole yrittäjän vallassa , Yrittäjä noudattaa lakia, on välikätenä valtiolle. Petkeles edellä teki oikeat johtopäätökset.
Näin on ja toiseksi on alv- verolliselle aivan sama mikä se prosentti on, koska tosiaan ei metsänomistaja sitä maksa. Jos saivarrellaan ja kysymys oleellisesti suuremmista summista, niin lasku alkuvuodesta sitoo pääomaa enemmän joksikin aikaa.
Hakattu metsäpohja viljavuudesta riippuen 300-1000 euroa ha.. Muokkauksen hinta päälle, jos kylvetty ja taimia näkyy niin lisää hintaa taasen. Maantielle itse lasken myös lisäarvoa ostaessa, tiettömälle taasen miinusta.
Kyllä metsänomistajien keski-ikä oli ainakin taka-aikoina 62 vuotta Suomessa. En ole havainnut, että kuolleisuus tai sukupolven vaihdokset olisi sitä yllättäen nuorentaneet.
Ylen metsäuutisointi on tarkoitushakuista, aikoihin on eletty, kun pääuutislähetyksessä maanomistajan hakkuu aukkoa uutisoidaan. Mitä tulee metsänomistajien taloudellisesta ajattelusta kautta muut arvot. Lukumääräisesti pienet kaupunkimetsänomistajat varmaakin arvostavat muita arvoja enemmän, kuin puun tuottamista. Mutta metsäpinta-alasta isomman osan omistavat kyllä talouskäyttö edellä ajattelevat.
Juhannuskokko tarpeet kyläseuralle turveseoksella niistä saa. Jos tosiaan oli sovittu hakkuutähteet korjataan, niin Mhy:n soitto . Jos olisi minun, niin vaatisin maanmuokkauksen Mhy:n laskuun. Jäisi ravinteet maahan, kun näin on käynyt. Jos maa rehevää, silloin kyllä havut vattujen kasvun riesan voivat antaa. Alhaiselta alle tonnin risutili hehtaarin kuusikosta kuulostaa, kun vertaa mitä itse olen nykyisin latvusmassasta saanut.
Peltojen suhteen riippuu paljon, onko lähellä todella aktiivinen tilan kehittäjä. Meidän seudulla ei ole kuin yksi isäntä, joka laajentaa, että tekee hyvää taloudellista tulosta. Pääasiassa Savon kivisiä peltoja hallinnoivat/ vuokraavat hömppäheinänviljelijät tukineen. Kuusenkiertäjän vuokra pelloista hyvä, kielii hyvästä pellosta sopuhollilla.
Kyllähän peltojen osalta ostajan olisi oltava viljelijä. Pellon vuokrat ovat niin onnettomia, täällä 100- 150€ ha, taitaa itärajalla olla samaa luokkaa. Jos pellot hyväkuvioisia, niin saattaa ostaja tuolla hinnalla löytyä. Jos pellon metsittää ostaja, niin sille ei voi laskea kuin maapohjan arvon tonnin hehtaarilta. Puustoa näyttää olevan n.400 mottia, joten tuntuisi se 30 000 € metsistä olevan oma mutu. Rakennukset ovat etenkin hyvin syrjässä alelaarissa. Niistä tulee vuosittain kiinteistöveroa, jätemaksua, tiemaksua ja sähköjen ollessa ylläpitomaksua, vaikka autiona olisi. Mutta eihän se tarvitse kuin yhden ihastuneen, jolloin kaupat saattavat syntyä .