Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole tilausta, eikä tarvetta, Lapin ehdottama menetelmälle ei lisäarvoa tuo. Runkohinta on normaali selvä kaupanteko systeemi. Eihän viljelijäkään viljaa myydessään markkinahintaa kummenpaa pohjaa kauppaansa taida saada. Ostajan asia on, miten arvokasta hän saa sitten lopputuotteeksi leivottua.
Ei vielä luonnon kannalta arvokasta silmään osunut. Kyseillä metsänomistajalla on näistä asioista, kokemusta kun on maa-ainesten jalostaja. Maa-aines lupia hakiessaan on vuosien mittaan oppinut siihen, että tarpeeksi syynää, niin alkaa viitasamakkoa ym. vastaan tulemaan.
Metsäyhtiöiden plus- malleista pysyn kaukana. Tähänkin asti jättöpuut ovat kyllä jääneet metsänomistan kontolle todellisuudessa, niin on pitkässä juoksussa plus puidenkin.
Hankintakaupassa on joskus nykyisin hyvä puoli, ettei tekijä liikaa ”tillistele” liikaa kasveja ym. Tuttu hakkuutti omaan laskuun harvennuksen, kun ensin oli käyttänyt leimikolla firman ostajaa. Tämä rupesi kasvustoa kuviolla tiiraamaan, jolloin maanomistaja päätti ettei kauppoja tehdä heidän kansa.
Puustoa on 400 mottia hehtaarilla arvion mukaan, konekuski nyt arveli lähemmäksi 500 hehtaarilta löytyvän. Kolmannes ainakin kuitua on, joten arvioisin tukkiprosentiksi n.65%. Nyt kyseinen toimija kaupan jälkeen ottanut käyttöön järeyshinnoittelut. Onneksi kerkesin ” lipputanko” metsästä kaupan tehdä sitä ennen. Kauppa kyllä osui hinnankin suhteen oikeaan huippuun. Konekuskikin onnitteli runkohintakaupasta, sillä laadussa on sanomista, yllättävän eläväistä runkoa ylempänä.
Itsellä hakataan parasta aikaa runsaspuustoista riukuuntunutta ostopalstaa, puut myin runkohinnalla ja kuivaset/ tuulenkaadot hakkaavat maanomistajan laskuun. Jos hakkuu kohteella on tukkipuuta vähääkään enempää, ei kannata hankintana hakkuuttaa. Itsekin sain runkohinnalla 80 euroa, joten minun laskuopilla kuidullekin tuli mukavasti hintaa. Koivikoita olen hakkuuttanut klapiyrittäjälle, jolloin hakepuut / pienemmät kuidut myynyt sitten muualle. Aloittajan tapauksessa jo ala on useita hehtaareita asiaa voi harkita, mutta alle 2ha aukosta ei kyllä tule kuin pikkuisia nyssäköitä eri lajeja, joille ostajat laskevat” häntärahahinnan”.
Usein kovin metsä rajalinjalla, kun molemmin puolin on aikojen saatossa jätetty ¤ varoalue”. Jos on synkeä metsä, niin Gps pomppii yllättävästi. Olipa kerran maamittarin vehkeet ison kuusen juurella vaitonaiset, no puolen tunnin kuluttua sentään satelliitti sitten kohdalle ilmeisesti tuli. Asia on tosiaan niin, että pyykit maastossa ovat se oikea rajan paikan määrittäjä. On paljon singaloimattomia pyykkejä ollut ilmakuvauksissa tai jopa merkattu viisarikiviä. Nämä aiheuttavat Gps/ karttoihin virheitä.
Husse edellä pohdiskeli hyvin vaihtoehtoja asian tiimoilta. Minustakin tuntuu, että jotain oleellista asiasta ei ole kerrottu. UPM kaltainen toimija uskoakseni pyrkii hoitamaan asiat, mainehaittaa pyritään yleensä välttelemään. Tiedotusvälineet taasen usein antavat puolitotuuden, jolloin monesti tarkoitushakuisesti syyllistetään toista osapuolta.
