Käyttäjän Metsä_Tyyppi kirjoittamat vastaukset
-
Minulle on tullut kotiin paperinen 2C-lomake, jonka palautuspäivä on 2.4.2019.
Planterin mukaan jättöaika olisi jo umpeutunut – pyydetäänkö eri porukoilta veroilmoituksia eri tahtiin?
Onnea antinpojan porukoille, siellä asiat tuntuvat hoituvan. Tällä paikkakunnalla seuran jäseneksi ei ole otettu kaikkia maanomistajia, vaikka ovat maansa seuralle vuokranneet! Hirviporukkaan ei myöskään pääse heti jäseneksi päästyä. Sieltä voi myös pudota pois, mitä mielivaltaisimmista syistä.
Kiitos Suorittavalle portaalle vastauksesta:
Metsä_Tyypille totean , että alueellinen riistaneuvosto on tehnyt suosituksen, jonka perusteluita ei ole nähty . Voivat olla hyvätkin. Kukaan ei estä paikallisia metsästysseuroja poikkemasta suosituksista ja hakemaan suositusta runsaammin pyyntilupia , jos näyttöjä eläinten isommasta määrästä , vahingoista ja hirvikolareista löytyy . Kysytään siis näyttöjä , ei huhupuheita.
Kun alueellinen riistaneuvosto (arn) on tehnyt oman kantatavoitteensa, se laskee lupamäärän juuri sellaiseksi, että tämä oma tavoite toteutuu. Maanomistajat haluavat hirvien määräksi 2,5/1000 ha, arn 100 % enemmän eli 5. Kuvitteleko todella, että lupien hakuvaiheessa arn tulisi omasta kannastaan alas – lähemmäs maanomistajien ja liikenneviranomaisten tahtoa. Älä unta näe!
Käväisin katsomassa hirvilupahakemuksen. Ei siinä paperissa kysellä mitään erityisiä perusteluja vahingoista, joiden perusteella lupia haettaisin ”enemmän”. Perusteluja kannan laskuun on käyty läpi sidosryhmäpalavereissa, vuodesta toiseen. Liikennevahingot ovat kasvussa, mansikkatiloilla on jopa 30 000 euron vahinkoja, kun katekankaat ja kastelulaitteet hajoavat terävien sorkkien alla. Asiasta kirjoitti parisen viikkoa sitten Salon Seudun Sanomat.
Maanomistaja ainakin täällä Varsinais-Suomessa on aivan voimaton. Äläkä tule sanomaan, että liittykää seuraan ja alkakaa metsästämään. Meillä on täällä sellainenkin seura, johon ei edes maanomistajaa ole huolittu jäseneksi.
Suorittavan portaan tekstiä:
suurimmassa osaas maatamme -pl Lappi – hirvikannan tavoitetaso on asetettu 2-4:ään hirveä tuhannella hehtaarilla . Tulevalle metsästyskaudelle tavoite on tarkennettu 2,5-3 hirveä /1000ha. Näillä perusteilla on kehotettu lupia hakemaan. Pallo on siis paikallisella tasolla.
Varsinais-Suomen alue 2:lla on tavoitetiheys 5 – 5,5 ja Varsinais-Suomi kolmosellakin 4,2 – 4,7. Maanomistajat ja liikenneviranomaiset vetosivat voimakkaasti riistaneuvostoon tavoitetiheyden laskemiseksi 2,5:een.
Ei laskettu. Pallo ei ole paikallisella tasolla.
Törmäsin viime syksynä peuranvasaan VW pololla. Konepelti hiukan vääntyi ja toinen etulyhty + vilkku hajosi. Merkkikorjaamo veloitti 4000 euroa. Näin laskun, kun se tuli vakuutusyhtiöltä tiedokseni.
Jos kuvitellaan, että jokainen peurakolari aiheuttaa samankokoisen korjausmenon, vuosikulu on noin 20 miljoonaa euroa. Aikas kallista peuranlihaa – tuo A. Jalkasen esittämä aitausvaihtoehto alkaa tuntua hyvältä.
Olen ollut kuuntelemassa Luken Jarkko Hantulaa ja hän varoitti, että tutkimusten mukaan jo läpimitaltaan 2 sentin kanto voi levittää tautia. Esiintyi niin vakuuttavasti, että meidän tilan metsissä ei enää havupuita raivata ilman kantokäsittelyä, kun ilman lämpötila ylittää 5 astetta.
Suorittava porras olikin ehtinyt vielä täydentää vastaustaan hirvihavainnoista. Kiitos neuvosta. En ole tiennyt tällaisen ilmoittamisen olevan mahdollista.
Kiitos ”Suorittava Porras”, kun jaksat käydä keskustelua kanssani. En kyllä yhtään ymmärtänyt, mitä halusit kertoa minulle noiden lupaesimerkkiesi avulla. OLitteko te nyt sitten parempia vai huonompia, kun käytitte 6 lupaa ja toiset käytti 8,5??
OLEELLISTA METSÄNOMISTAJAN KANNALTA ON ALUEELLE JÄÄVÄ HIRVIEN MÄÄRÄ.
Niin kauan kuin hirvien määrätavoite on liki 5/1000 ha, se on liikaa.
Olen kanssasi aivan eri mieltä metsästyksen kiinnostavuudesta ja arvostuksesta. Metsästys kiinnostaa ja metsästäjiä arvostetaan. Tiedän, että nuoria ja keski-ikäisiä metsästäjiä haluaisi liittyä porukoihin, mutta pääsevät korkeintaan koejäseneksi eivätkä välttämättä lainkaan hirvi- tai peurajahteihin. ”Pitää aloittaa riistanhoidolla ja kolmiolaskennoilla” hokevat vanhat jermut ja käytännössä estävät porukan nuorentumisen.
Vyörytät vastuuta ”jonkun” harteille. Se on ihan turhaa. Vastuunkantajat Varsinais-Suomessa löytyvät siitä porukasta, joka kaikkien muiden ryhmien mielipiteestä huolimatta junttasi tavoitteen aivan liian korkealle. Kun tavoite lasketaan hyväksyttävälle tasolle, metsästys ja metsänhoito pystytään tekemään samalla alueella. Toista kunnioittaen. Ihan just nyt tuntuu siltä, että minua metsänomistajana eivät metsästäjät pidä kuin jonakin välttämättömänä pahana.
Vastaan Suorittavan Portaan kysymyksiin:
1. Kuinkahan moni kommentoijista on ollut henkilökohtaisesti tekemässä havaintoilmoituksia?
En, koska olen ”vain” metsänomistaja. Ymmärtääkseni riistahallinnossa ei ole mitään lomaketta/palvelua, jolla voisin omat hirvihavaintoni ilmoittaa. Ilmoittaisin mielelläni, jos se vain olisi mahdollista.
2. ja jättämässä lupahakemuksia ?
En ole ollut mukana jättämässä lupahakemuksia. Jos yksityinen metsänomistaja (alle 1000 ha omistava) voisi lupia hakea, olisin varmaan hakenut ja myynyt luvat, halukkaita metsästäjiä etelä-Suomessa tuntuu riittävän.
3. Perustuvatko kriittiset ulkopuolisten kommentit keskusteluihin lupahakemuksia henkilökohtaisesti jättäneiden kanssa ?
Aina, kun kysyn maani vuokranneelta porukalta asiasta, he sanovat minulle, että kyllä ottaisivat lisää lupia, mutta kun ei anneta. Kun soitan riistapäällikölle, hän kumoaa tämän tiedon, ja sanoo, että kyllä annetaan. En tiedä, ketä uskoa. En ole saanut mistään tietoa, miten seurakohtaisesti lupia myönnetään. Rhy-taso tullee aikanaan nettiin.
4. Oletteko vaivautuneet tarkistamaan perusteet , joilla lupia myönnetään ja vertailleet , paljonko lupia on haettu ja lopulta myönnetty ?
Lupia myönnetään niin, että hirvikanta säilyy Hirvimafian päättämällä liki viiden hirven tasolla. Liikenneonnettomuudet, taimikkotuhot mainitaan sivulauseessa, mutta oleellista on se, että kantaa ei päästetä maanomistajien toivomalle 2,5/1000 ha tasolle. Lupien käyttöaste oli viime jahtikaudella tasan 100 (metsästysseurataso).
Keski-Suomen ja Lapin riistanhoitoyhdistyskohtaiset luvut olivat ilmestyneet riistahallinnon sivuille. Varsinais-Suomesta on tiedossa vasta kokonaisluvun nousu. Joka on 6%. Se on aika kaukana Suorittavan Portaan keskiarvosta (noin 25) ja ”paikoin” luvusta 80.
Ehkä me täällä Varsinais-Suomessa ei vaan osata hoitaa asioitamme.