Käyttäjän metsa1980 kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoinen keskustelu ja nähdäkseni kuuluu myös metsäkeskusteluun hyvin.
Itse sijoittanut vuodesta 2008. Sijoitusstrategia erittäin passiivinen sijoittaminen, mutta aktiivinen sijoitusalan ja talousasioiden seuraaminen. Perustana matalakuluiset osakerahastot. Sijoittaminen 5 vuotta ollut päätyö ja suurin osa sijoituksista oman osakeyhtiön kautta.
Lähivuosina olen ohjannut myös sijoituksia itse kiinnostaviin asioihin, joissa voi omalla työpanoksella tai muulla ammattitaidolla mahdollisesti nostaa sijoituksen arvoa ja saada omalle ajankäytölle hyötyä ja myös iloa. Esimerkki näistä esim. huoneistojen pienimuotoinen remontointi tai vaikkapa metsäsijoitukset. Välillä myös suorat osakesijoitukset ovat mukavia ja myös startup-sijoitukset voivat olla mielenkiintoisia ja myös niissä voi itse vaikuttaa asioihin vaikka riskisiä ovatkin.
Yrityksen ja henkilökohtaisen sijoittamisen erot selvillä ja monesti on hyvä pyrkiä tunnistamaan erot näissä. Suurin hyöty tulee yhteisö- ja pääomatuloveron eroista sekä maltillisesta ansiotuloverosta ja huojennetusti verotetusta osingosta. Myös omaisuuslajit ratkaisevat ja esim. metsäsijoituksissa Kemera-tuet ei juurikaan vaikuta, mutta hankintameno-olettama vaikuttaa ja myös metsävähennys jonkin verran (lykättyä verotusta). Tulevaa vero- eikä tukikohtaloa voi tietää, joten niiden varaan sijoituksia ei voi lopulta rakentaa. Lainoitus myös vaihtelee ja esim. yrityksen on helpompi saada sijoituslainaa asuinhuoneistoihin kuin metsätiloihin ja vastaavasti toisen lainoitus voi mahdollistaa toisenkin oston. Yleisesti lainalla sijoittaminen toki riski, mutta näin sivuhuomautuksena eroista.
Keväällä 2020 pysyin hyvin suunnitelmassani, mutta asiaa tuli paljon mietittyä ja laskin myös kurssien tippumisien prosentteja euroissa ihan mielenkiinnosta ja myös oppimisen vuoksi. Ajoittamiseen en juurikaan usko, mutta jonkin aikaa siinäkin voi onnistua. Markkinoiden tehokkuuteen uskon, mutta silti mahdollisuuksiakin siinäkin löytyy.
Tulevaisuutta on vaikea tietää ja huonoja ennusmerkkejä on aina olemassa ja tällä hetkellä merkit ovat taas erilaisia kuin ennen ja niitä on enemmän. Hajauttaminen on hyvä keino ainakin oman mielenrauhan vuoksi, vaikka sillä mahdollisesti osan tuotoista menettääkin. Sijoitustuotteen valitsemisessa käytännössä sijoittaja jo valitsee pitkällä aikavälillä sijoituksiensa tuotto-odotuksen.
Kiitos näistä näkökulmista. Muistaako Pihkatappi oliko M-aluetta ja mikä kaava?
Minulla siis ranta-asemakaava, M-alue ja sillä alueella kaavassa M-alueelle ”pidettävä luonnontilassa siten, että harvennukset ja istutukset suunniteltava maisemanhoitosuunnitelman mukaan.” Jos tiukasti tulkitsee niin uudistushakkuu ei ole edes mahdollinen, mutta toisaalta sitä ei kielletä ja istutuksia harvemmin tehdään ilman uudistushakkuita eikä tuossa kyllä täydennysistutukseen viitata. Myöskään maisematyölupaa ei vaadita, mutta on tietenkin hyvin mahdollista, että vaaditaan kuitenkin.
Mielenkiintoista nähdä miten sitten menee käytännössä kun nämä tosiaan tuntuu kunnittain vaihtelevan ja kiva kuulla kokemuksia. Nyt on kuitenkin ihan hyvät suunnitelmat tämän viemiseen eteenpäin.
Kyllähän tämä näin on. Ei tässä maisematyölupaa tarvita.
MHY saa tämän leimikon suunnittelun sisältäen maisemanhoitosuunnitelman, metsänkäyttöilmoituksen teon ja odotusajan jälkeen tarjouspyyntöjen lähettämisen ostajille. Toinen vaihtoehto olisi tehdä vain tuo metsänkäyttöilmoitus ja sen mahdollisten reagointien odotus, mutta ellei maisemanhoitosuunnitelma paljoa kustanna, niin teen sen suoraan, koska kaavassa sen olemassaoloa ilmiselvästi odotetaan.
Kiitos kommenteista. Olin ajatellut tätä vaikeammaksi ja toki se siksi voi vielä muuttua, mutta ei välttämättä tai ei edes todennäköisesti.
Kaava-asiasta. En kehdannut aloittaa uutta ketjua.
N. 3 hehtaaria päätehakkuuseen menossa kuusikkoa. Ikä n. 70-80v. Ranta-asemakaava, metsätalousmaa -merkinnällä (M). Ei rakennuksia lähellä, mutta muutama rakennusoikeudellinen tontti on viereisillä tiloilla. Rantaan matkaa leimikon laidasta n. 250 metriä, ei näkymää järvelle eikä juuri muuallekaan, mutta tilaa sivuaa mökkiläisten tie. Kaavamerkinnässä (-99) ei kielletä avohakkuuta, mutta sanotaan että pidettävä luonnontilassa siten, että harvennukset ja istutukset suunniteltava maisemanhoitosuunnitelman mukaan.
Onko kokemuksia maisematyöluvasta yms? Mhy auttaa ja voisi olla paras sitä kautta, mutta mielenkiinnosta ajattelin tehdä ehkä itse maisematyöluvan hakemuksen.
Itse ajattelin hakemuksen siten, että uudishakkuuna (=avohakkuu) puuston ikään vedoten (tuholaiset, tuuli, laho) ja harvennushakkuu yläharvennuksena tien vierestä suojavyöhyke n. 10-20 metriä sekä lisäperusteeksi: Ei rakennuksia, ei näkymää, uudistushakkuu ei kielletty. Lisäksi maininnat luonnonmukaisuuden säilymisestä, hakkuutähteiden poiskuljettamisesta ja nopeasta uudistamisesta.
Toinen vaihtoehto olisi hakea lupa yläharvennuksena ja sen saisi ehkä helpommin läpi. En usko tämän kuitenkaan todellisuudessa olevan hyvä ratkaisu noin vanhassa kuusikossa eli tulevaisuudessa edessä voisi olla tuulet, tuholaist ja lahot itselle ja naapureille. Pakon edessä tämä kuitenkin saattaisi olla uudistushakkuun jälkeen toiseksi paras vaihtoehto.
Kunnittain nämä kai riippuu ja neuvoa saa kysymällä, mutta ajattelin kuitenkin täällä nostaa keskustelua, että on sitten mahdollisimman hyvin itsellä tietoa.
Kiitos näistä tosi paljon. Eli hirvet popsii rinteestäkin. Toivoin toisin.
Juurikääpätilannetta näkee tarkemmin kaadon jälkeen kun isoimmat tuhot ovat tulleet/lähtöisin myrskyistä. Kuuselle istutus olisi lähtökohtaisesti hyvin optimaalinen ja siihen varmaan päädyn.
On menossa nyt päätehakkuuseen n. 3ha rinnekuvio joka on käytännössä havupuuvaltainen sekametsä. Uudistusta mietin.
Kymenlaakso, MT ja rinnesuunta luoteeseen (kaltevuus 15-25%). Hieman on kivikkoinenkin ja muutama isokin lohkare ja pari vähän jyrkempääkin kohta, mutta lopulta ei kuitenkaan ole kivikkoinen eikä lainkaan karu.
KYSYMYS: Voisiko hirvituhot olla koivulle uudistaessa pienempiä rinteessä?
Samalla metsäpalstalla muualla (tasamaa VT/MT) paljon hirvituhoja mäntytaimikossa ja koivut syöty, mutta taimikon hoidon jälkeen jäi mielestäni kuitenkin tarpeeksi paljon hyvälaatuista mäntyä. Naapuritiloilla on onnistuneen näköisiäkin koivukuvioita.
Päähakkuun puustossa vuosien varrella tullut tuulituhoja (hyvin iso aukko vieressä, nyt jo kasvamassa) ja eriasteista tuholaisjälkeä puustossa havaittavissa enemmänkin ja siksi mietin koivua. Alueella on juurikääpää ja kuusikolle uudistamissa mietityttää tuholaiset enemmänkin ja siksi vaihtoehtoja selvittelen.