Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Minullekin kokemus on osoittanut Stihln varmaksi ja luotettavaksi sahaksi. Joko Stihln 170 tai 201, merkkiliikkeestä käytetynkin uskaltaisin hankkia, koska sahalle saa myös takuun !
Laanialla on energiapuun hankinta organisaatio lähes läpi Suomen. Itä- Suomeen yritys ilmestyi ja tuli ko. nimellä n. 3 vuott sitten, energiapuun korjuuseen ja toimituksiin lämpölaitoksille.
Huomion arvoinen asia oli kun kaupanteko vaiheessa ostohenkilö teki mielellään tuttavuuta metsänmyyjään ja myös kohteisiin tilalla Koneiden tultua työmaalle myös konemiehet puhui samaa kieltä, mitä oston aikaan oli luvattu ja oli ollut puheissa.
Minulle siitä jäi tuntuna, että Laanian toiminta oli valjastettu hoitamaan laadukkaasti nuoria metsiä ja korjaamaan energiapuuta vaihteleviin olosuhteisiin, koko organisaation voimin. Kone valikoima tässä havannoissa oli Ponssen keskiraskasta kalustoa, joka ammatti henkilöiden käytössä oli hakkuuseen ja kuljetukseen sopivaa.
Hyvä laatuiset vanerikoivikot sioittuu Keski-Suomesta alaspäin. Meillä tässä itärajalla tuntumassa on vähemmin varsinaisia vanetin kasvatus vyöhykkeitä ja viljelyksiä, joten laadun täyttävä vaneri käy täällä vielä kaupaksi. Kainuun puolella ei ole montakan ostajaa joka vanerista maksaa lisähintaa, vähäisen kertymän johdosta.
Ei motomies voi omilla päätöksillään poiketa puunostajan määrittämästä minirungon kooste. Enso on luvannut 5 cm:n käpimitta hakkuun myös aiemmin heidän kanssan tehtyihin kuppoihin.
Määrämitta 3m on hankala mitta tekijälle ja myyjälle, varsinkin koivulla. Koivuissa kasvuhäiriot näkyy haaroina ja latvan vaihtoina, kun haarat ja muut viat poistetaan läljelle jäävä osa ei täytäkkään seuraavaa 3m:n pituutta, joten hylkyjen määrä on silmiin pistävän suuri, tästä ei tietenkään voi syyttää motonkuljettajaa.
Vanerileimikolla sama ongelma vielä korostuu, kun vaneri paksuista rungon osaa siirtyy, jopa hylkyyn, tämä etenkin silloin kun vanerin pituusmittoja on vähän
Gla, 15-20 % :n lisäys energiapuun korjuun kokonaismäärässä näyttää toteutuvan, joskus jopa reilusti, kun huomioidaan 3 cm läpimitta, haavat, lepät, ja muu tavaralaji hakkuussa kelpaamaton puu. (oma kokemus)
Sora Ensolta tämä läpimitan pudotus oli reilu teko metsänomistajille, vapaa katkonta kuiduilla vielä parantaa lopputulsta. Silloin kun kuituleimikoita oli yltä-kyllin tarjolla ja kantohintataso oli vakaa, korjuu vääristi kauppaan kuuluvan kuitu kappaleen järeyttä ja pituutta.
Oikea oppisesti kuidun jakokin on kuin erikoispuun tekoa, aptin kautta voidaan painottaa ja vaikuttaa mitä pituuksia kuidusta halutaan. Aiemmin hyvin monesti törmättiin siihen, että kuidusta haluttiin niitä täyspitkiä kuitukappaleita ja loppu olikin jakojäännöstä, joka näkyi metsässä myyjän silmään pahasti.
Nyt myös Itä-Suomi on tuulivoiman hehittäjien mielenkiinnon kohteena. Toukokuussa tuli maanomistajille postia tuulivoimahehittäjä Enersense Wind Oy:n toimesta, esitteessä kerrottiin tulevasta tuulivoimahankkeesta.
Hanke jäi ainakin toistaiseksi odottomaan myönteistä toimenpide päätöstä. Puolustusvoimien kielteinen kanta on tähänasti rajoittanut tuulivoimahankkeiden etenemistä Itä-Suomessa, mutta uutta myönteisempää päätöstä tuulivoimahankkeille kuulema odotetaan.
Enersensen tiedottaja kertoi toimintatavan muutoksesta, mm. sähkönsiirron kaapeleidn sjoituksista tienparannuksen aikaan tien luiskaan, joka oli puhuttanut maanomistajia aikaisemmissa hankkeissa, minulle tämä oli uusi myönteinen asia !
Onhan puunostajien lähtökohdissakin jo huomattavia eroja, jos vertailussa sellunkeittäjät ja sahurit. Sellufirman katkonta vaihtoehdot on rajalliset ja minimimittana 43 on siitä jo paljon kertova. Sahurin lähtökohta onkin kerätä mahdollisimma paljon sahauskelpoista laatua omaan käyttöön, koska kuidun myynti sellun keittäjälle on pakollinen toimenpide, eikä hintakaan aina ole siihen houkutteleva.
Väli- Suomessa sahureita on huomattavan paljon, joka näkyy kilpailuna tukin katkonta ja pituuksien runsaana valikkona, minipituuskin yleensä jopa 34 dm, keräämään sitä jakojäännöstä tukin latvasta.
Itä-Suomessa saha- ja erikoispuun ostajat tarkastaa leimikot ja korjuu olosuhteet kokonaisuutea. Maastokäynnista on hyötyä koko korjuu tapahtuma- ajan, hakkuusta kaukokuljetukseen.
Samalla kun leimikkotekiät tarkastetaan tulee kokoojaurat ja varatopaikat nähdyksi ja korjuuajankohtakin voi varmistua paremmin sille leimikolle sopivaksi. Suurin hyötyjä korjuuolosuhteiden ennakko tarkastukasata saa puunostaja.
Oikea-aikainen korjuun ajankohta vähentää varastojen ja teiden korjaustarvetta ja saa naapuri tiloilta synpatiat puolelleen, joka tuo uusia kauppasuhteita jatkossa.
