Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Siitäpä tulisikin jännittävä lista, jos hakkuutyönjälki olisi arvioitu työnantaja/toimia kohtaisesti.
Itä-Suomessa on täysin energiapuuksi hakkuu ollut vähäisempää ja niissä on työnjälki ollut kirjavampaa, osittain siksi, että hakkuutapa on uusi, ja yrittäjissäkin niitä, jotka on aloittaneet energiapuusavotalla.
Talviaika on puunkorjuulle sitä vuoden kiireisintä aikaa, silloin käytössä on kaikki toimintakuntoinen kalusto ja miehitys. Sopimusurakoitsijat on sitoutuneet ja hyväksyneet sopimuksissaan viikko/ kuukausi korjuun määrät, metsästä varastolle.
Nuakka toikin esille erillisen urakoitsijan joka toimisi, vaikkapa pienemmällä kalustolla ajamassa useamman yrittäjän ja ostajan hakkaamia ensiharvennuksia. Vastaavaa on kokeiltukin, mutta aina tahtoo tulla vastaan luonnon olosuhteet, runsaat lumisateet ja eri-ostajien kelirikko ja kaukokuljetus aikataulut. Malli voisi ehkä toimia suuren puunkorjuuyrityksen sisällä, pienellä lisä järjestelyllä.
Valtaosa nuorien metsien puunkorjuusta tullaan tekemään jatkossakin nykykalustolla, eli keskiraskaalla moto ja ajokoneen yhdistelmällä. Mielestäni homma onnistuu jos ostossa on jo huomioidaan leimikon soveltuvuus konekorjuuseen.
Metsäkeskuksen selvityksen perusteella on suuret kuitupuun käyttäjät asian huomionu ja asia otettu vakavasti on alettu tehdä korjaavia toimenpiteitä koulutuksella ja asenteen muutoksella, firman toimintamalliin ja yrittäjä kuntaan.
” Totuttutapa oli tehdä hakkuu lievästi alle suositusten, josta mallina oli valvonnan puute ja ehkä ne vanhemmat kuljettajat, jota nuoremmat seurasi, ja siitä seurauksena oli uraverkoston ja pohjapinta-alan vajaus…
Mielenkiintoista keskustelua Tomperilta ja A. Jalkaselta 23.2 metsänomistajien koulutukseen. Olisiko tässä koulutuksen vetäjän rooli MTK, etujärjestönä metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille ja MHY, puukaupan avustajana ja puunhankkiajana, järjestää neuvontaa ja koulutusta ??
Tällä hetkellä väitteet on huolestuttavia etenkin nuortenmetsien käsittelyssä etenkin niille metsänomistajille, jotka ovat suunnittelemassa niitä ensimmäisiä harvennusrästien purkuja, osa näistä metsänomistajista voi vallata passivioituminen, kun lisäksi lehdistö ja tiedotusvälineen kertoo huomattavista epäonnistumisista metsänhoidosa.
MHY:lle tässä näkisin olevvan hyvän syyn tarttua vetäjän rooliin, turvaamalla hyvän metsänhoidon tasoa ja rohkaista metsänomistajia puukaupoille.
Kyllä se valvonnan puute, ja totuttu tapa motomiehillä on saanut epävirallisen hyväksynnän puunostajilta ja osalta maanomistajiakin, hakata suositusten alapuolelle, kohti lakirajaa.
Silloin kun metsään. fi- palvelua tuotiin info-ja koulutustilaisuuksilla työnantajien käytöön, ensisiaisena etuja oli se, ettei ostohenkilön välttämättä tarvitse tehdä maastotyötä entiseen malliin. Samaan aikaan ATK- sovellukset tarjosi uusia ohjelmakokonaisuuksia metsäkonttoreille, joka saattoi olla hyvä kehityksen suunta myös osalle metsäpäällilöistä.
Kyllä Itä-Suomesskin on tullut ”suorittavan kertomaa” tyhjää lavettiajoa työmaalle, eikä sekään motivoi ekä lisää hyvän tekemistä, kiiseen keskellä !
Sahatavaran markkinan käydessä nousevaan hintatasoon, silloin sahurit käyttää mielellään hyvästä tukkileimikosta runkotinta tarjousta. Siinä määritellään puulajilaji kohtainen runkohinta männylle ja kuuselle esim. 58 ja 60,€ /k-m3, joka sisältää myös kuituosan, lahokuusi ja koivut saa yleensä tavaralajihinnan.
Tässä sahurin käyttämässä runkohinta mallissa hinta on kiinteä, eikä muutu hakkuun ja mittauksen jälkeen.
Kyllä se motoketjun ryhmä mielensä pahoittaa, kun käy kääntymässä hakkuuseen sopimattoman leimikon laidassa. Edellä onkin hyvin kuvattu niitä syntyviä kustannuksia motoyrittäjälle sopimatoman leimikon ostosta.
Onko näitä turhia auraus- ja siirto kustannuksia tuotu ja tarjottu puunostajan maksettavaksi. Voisiko tässä olla neuvottelun aihe, sille säästölle minkä puunostaja säästää kun ei vaadi ostohenkilöltä ensiharvennus leimikoiden tarkastusta tarjouksen teeon aikaan…. !
Hurja tilanne on jos Metsäkeskuksen ensiharvennuksista saatu selvitys pitää paikkansa. Aivan ensiksi tulee mieleen viimeinen metsälaki uudistus, siitä alkaen on ollut mahdollista käsitellä harvennuksia alle Tapion hyvän metsänhoidon suositusten, ilman suuremaa hälyä.
Heikentyneeseen harvennus jälkeen on nähtävästi usempiakin syyllisiä, puunostaja, korjuunohjaajat, nykyinen metsälaki, korjuun toteuttajat ja jossakin määrin myös maanomistajat.
Puunjalostajat on olleet varsin vaitonaisia käytyyn keskusteluun, koska onhan se tuomut lisää raaka-aineta jalostukseen, varsin pienillä henkilö määrillä, kun korjuutakin on totuttu ohjaaman paljolti toimistotynä.
Nykyinen metsälaki taitaa. antaa varsin väljät toimintamahdollisuudet korjuulle. Metsälaki, vajaatuottoisuus pykälä taitaa astua voiman vasta kun ollaan hakattu 50 % alle runkoluku/ppa käyrän.
Viime vuosina korjuuvauriot onkin vähentyneet, ei kolhupuita, eikä epämuotoisia runkoja. Maanomistajissakin on myös niitä, jotka toivoo hakkuun tapahtuvan alle metsänhoito suositudten, syystä tai toisesta.
Korjaavana toimenpiteenä voisi ollakin täsmällisempi runkoluvun seuranta hakkuun aikaan ja puunostajalta siihen harvennus malli tiheydestä. Oma käsitus on, että nykyisin hakkaaja varmistaa, jopa liikaa ettei kuviolle jää toispuoleisia ja vähän heikompia kasvatettavia tunkoja, pientäkään pilkkapuuta ja, että uralla varmasti sopii liikkumaan, varsinkin uraverkoston risteyksissä.
Ponsse Wisent on näppärää kokoluokkaa myös ensiharvennuksille. Kuormankantokyky 12000 kg, vetovoima 160 (kn), paino 6- pyöräisenä 12700 ja 8- pyöräisenä 14100 kg ilman teloja.
Vieläkö Ponsse Gazellea valmistetaan ?, siinä kuorman kantokyky oli 10000 kg, vetovoimaa 130 (kn) ja painoa 11900 kg ilman teloja, täällä päin Gazellea en ole aikoihin tavannut !
Annelin ehdotus olisi saatava päättäjien metsäpoliittiseen keskusteluun. Puunostaja ja koneurakoitsian laatu- ja ympäristöjärjestelmä sisältää samoja elementteja, jolla toimintaa ohjataan ja kehitetään puunkorjuussa.
Laatu-ja ympäristöjärjestelmästä pokkeama esim. hakkuussa, tuo kyseiselle yrittäjälle vastuuvelvollisuuden korjata poikkeamat, josta voi lievissä tapauksissa selvitä huomautuksella, vakavammassa tapauksessa tarkastellaan tarkasarakennetta, tai jopa hakkuu sopimuksen purkamista, tosin ennen näitä toimempiteita työnantajalla on velvollisuus perehdyttää yrittäjä laatujärjestelmän toiminta malliin.
Jos työnantajalle ei asiallisia toiminnan poikkeamia tule, silloin on vaarana, että työnantaja ei tiedä tapahtuneesta ja yrittäjä jatkaa samaan totuttuun tapaan !
