Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä 5.5- 23, Energiapuun kantohinta Keski-Suomessa 5,51 €/ m3 oli ilmeisesti oksa- ja latvusmassan hinta ? Nyt energiapuun hinnat ovat kehittyneet Itä-Suomessakin myönteisesti, esimerkiksi talvikohde pystykaupalla ensiharvennukselta.
Oksat- ja latvusmassa + kokopuu 6-8 €, karsittu ranka, latva 3 cm 22-24 € /m3. Karsitut puutavaralajit tehdään rinnankorkeudelta yli 8 cm rungoista ja tätä pinempi aina 5 cm:n rinnannankorkeusläpimittaan kokopuuksi.
Metsälehden olisi jatkettava aktiivista mukana oloa Metsäkeskuksen lausunnosta. Asia voi olla niikin, ettei Metsäkeskuksen toimintatapaan enää kuulu (toimihenkilölle) valinnaisena maastotyön mahdollisuutta, eli tulkinnat tehdän mahdollisimman paljon toimistotyönä.
Ei ole kauankaan aikaa siitä kun metsäalan työpaikkailmoituksissa oli korostettu lausetta, työnhakijan tulisi olla maastokelpoinen, tälle huomiolle olisi käyttöä edelleen.
Metsäkeskuksen julkaisema mittaus tulos oli rohkea, jopa röyhkeä, joka vaatisi lisä selvittelyä.
Täällä päin Kainuussa, tavaralalaji- ja energiakouran valinta näyttää nyt menevän niin, että jos ensiharvenuksessa on pikkutukkia ja normaalitukkia poistettavissa puissa silloin valinta on tavaralajikoura. Energiapuukouralla muut, jos ko. aisestavaraa ei krry.
Tavaralaji kaupassa ainespuu mitataan motolla ja energiapuut kuormatraktorin vaakamitalla. Energiapuuksi hakatun kuvion puusto ja metsäpohja jää hyvin siistiin kasvun vaiheeseen, kun verrataan sitä vaikka tavaralajiksi hakattuun vastaavaan kuusikon ensiharvennukseen, jossa ennakkoraivuun puusto jää metsäpohjaan.
Energiapuuksi hakkuu lisää kuvion hakkuukertymää n. 15 -20%
Taimikoiden laadun heikentymiseen on myös hyviä ” selityksiä ”. Aikaisemmin valtiolta sai luonnontuhon metsitykseen ilmaiset taimet ja työkustannus avustuksen, nykyisin vastuu siitä jää maanomistajalle.
Jos uudelleen viljelyn raja on 600-700 kpl /ha, ei siitäkään ole odotettavissa tasarakenteista ja laadukasta kohdetta tuleville harvennuksille. Koneellinen puunkorjuu joutuu näistä puutteesta kärsimään mainehaitan ja huonon kannattavuuden tehdystä työstä.
Lisäksi ne taimikot, jotka-alittaa uudistusrajan niitä jää vielä uudistamatta uudelleen, viljely kustannusten pelossa, jotka odottaa sitten hoitamattomana ensiharvennusta.
Myös Itä-Suomessa, Kainuussa on energiapuun kysyntä kasvanut hyvälle tasolle. Korjuun malli ja käytetyn kouran vaatimus on leimikon järeyden ja ainespuun talteenoton mukaan. Mittaus ainespuukouralla jos leimikossa on tukkilaatua n. kuorman verran ja ajokoneen vaakamittauksena polttoonmenevät erät.
Oma kevään kauppa sisälsi ylispuun poistoa, kakkos- ja kolmosluokan harvennusta, josta tukin osuus 1/5 osa. Leimikkon mittaus tapahtuu tukin osalta motomitalla, karsitturanka ja latvusmassa ajokoneen vaakamittauksena.
Karsitunrangan minimi on rinnalta 8 cm ja sitä ohuempi karsimattoman latvusmassa kasaan. Varstolle tulee vain kolme eri pinoa tukit, karsittu ja karsimaton ranka, joka on varastoinnin kannalta hyvä järjestely.
Myönteistä ko. kevään kaupassa oli se, kun karsittu- ja karsimaton ranka voi sisältää kaikkia puutavaralajia, tässäkin kaupassa kauppaan kuuluu lehtikuusikon ensiharvennusta, jolle ei oikein muualle ole markkinoita.
Toinen, ja ehkä tärkein syy kaupan syntyyn oli, energiapuun hyvin kehittynyt hintataso, sen seurauksena on mahdollisuus laittaa nyt metsät hyvään tuottokuntoon, jotka on ehkä odottaneetkin parempa kysyntää !
Metsuri motokuski ja mettäukko, Kuvion reunaan jäävästä vajaasta kaistaleesta on samanlaisia hyviä ja hyödyllisiä kokemuksia. Kun hakattava kuvio rajoittuu taimikkoon jakojäännökseksi jääneen uran hyvä, jopa paras paikka on kuvioiden rajalla.
Kuvioiden väli on käytännössä aina ns. joutoaluetta, siihen ei kehity taimikkoa, jos jotain hehittyy sen lumet painaa toistuvasti maahan, yleensä sama ura palvelee kokoojaurana myöhemmin samaan varastoon ajettaville puille.
Ensiharvennuksiin sopivan koneen kokoluokasta on tällä palstalla ilmeisesti päästy jokseenkin yhteiseen ymmärrykseen, eli keskiraskaat koneet sopii nuoriin harvennuksiin, jos kuljettajajat ovat ammattitaitoisia ja leimikon olosuhteet on konekorjuuseen kelvolliset.
Ongelma tulee siitä kun nuoret kuljettajat joutuu pienellä kokemiksella hakkaamaan suuria tuotos-odotuksia, jolloin arviointi virheitä syntyy urien ja jäävänpuuston ym. suhteen. Motoisännällä tässä on myös peiliin katsomisen paikka, työn ohjaus, palautteenanto ja kannustaminen jää vaillinaiseksi, tulee vain työn negatiiviset puolet esille. ” Nuori kuljettaja laitetaan epäonnistumaan työmaalle ”
Pelkkä motokuljettaja koulutus ei vielä anna käytännön työkokemusta vaihteleviin leimikko- ja tavaralaji olosuhteisiin yksityismetsissä, lisäksi nopeasti muuttuvat- ja lisääntyvät ympäristöön liittyvät sertifiointi määräyksett tuo suorituspaineita, jollon niitä helposti yliarvioidaan.
Metsänomistajissakin on niitä, jotka haluaa ensiharvennuksen toteutuvan suosituksia harvemmaksi, oma-arvion ukaan n. 15%, joka on mahdollista voimassa olevan metsälain mukaan.
Tämäkään ei vielä selitä metsäkeskuksen saamaa tulosta (lähes 60%), eroa on vielä reilu 20 %. Metsäkeskuksen arviointi malli pelkästään trooni- laaserkuvaukseen ilman maastotarkastusta antaa ehkä tulkinnasta johtuvaa virhettä, joka voi toistua kuvalta toiselle.
Maastossa käymättä esimerkiksi maastovauriot, kasvatettavat rungot ja niiden määrä ja laatu vaatii arvionnilta erittäin hyvää harjaantumista !
Kyllä MHY:n palveluja tarvitaan, ainakin se nuorempi- ja iäkkäämpi metsänomistaja sukupolvi, jolle tilanpito- on täysin uutta tai vaikeaa. Esim. Itä-Suomeen on fuusioiden jälkeen muodustunut kohtuullisen suuri yhdistys, jossa toiminnanjohtajalla on jämäkkä ote, ja toimihenkilöillä selkeä toimenkuva ja- asenne työstään.
Varman kaikessa toiminnassa kaikki asiat ei mene kaikkien mieleen, mutta silloin kannattaakin kääntyä toiminnanjohtajan puoleen ja pyytää tarkentamaan mahdollisia epäkohtia….
